Etymologiadata:imsm:vaipu-
*vaipu-
Vastineet:
- Suomi: vaipua
- Karjala: vaipuo
- Vepsä: vaibuda
- Vatja: vaivua
- Pohjoisviro: vaibuma
- Eteläviro: vaibuma
- Liivi:
mksm. *vaipu- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
vaipua (Agr; melko yl.) ’vajota, painua, upota; tuupertua / (ver-, ein)sinken; hin-, niedersinken’, murt. myös ’väsyä, uupua; menehtyä’, vaivuttaa (paik. murt.) ’uuvuttaa, väsyttää; panna uppoamaan’
~ ink vaipua ’? uupua’ | ka vaipuo ’väsyä, uupua; (au itk. myös) menehtyä, kuolla’, vaivuttoa ’väsyttää, uuvuttaa’ | ly baibuda ’väsyä’ | veP vaibuda id. | va (Ahlqv) vaivun (prs.) ’vaipua, painua, upota’ | vi vaibuda ’vaipua; tyyntyä, laantua, vaimeta’, (Wied) vaibutada ’vaivuttaa, upottaa’ | ? li (Sal) vaibt (prs. vaibtub) ’kiusata, vaivata’ (sm > lpN vaiˈbât (R Lu In) ’väsyä, uupua’).
~ ink vaipua ’? uupua’ | ka vaipuo ’väsyä, uupua; (au itk. myös) menehtyä, kuolla’, vaivuttoa ’väsyttää, uuvuttaa’ | ly baibuda ’väsyä’ | veP vaibuda id. | va (Ahlqv) vaivun (prs.) ’vaipua, painua, upota’ | vi vaibuda ’vaipua; tyyntyä, laantua, vaimeta’, (Wied) vaibutada ’vaivuttaa, upottaa’ | ? li (Sal) vaibt (prs. vaibtub) ’kiusata, vaivata’ (sm > lpN vaiˈbât (R Lu In) ’väsyä, uupua’).
Lähdekirjallisuus:
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 525–26 (sm ~ lp)
- Ganander 1787 NFL 3 244a (+ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 158 (+ va)
- Budenz 1884 NyK 18 255 (vrt. vajota)
- Äimä 1908 SUSA 25:1 53 (sm > lp)
- Kettunen 1938 LivW 464 (+ li)
- Kettunen Vir 1940 292 (+ ka)
- SKES 1975 1602–03 (+ ly ve; ? li)