Etymologiadata:imsm:vajo-da-

*vajo-da-

Vastineet:

• Suomi: vajota
• Karjala: vajota
• Vepsä: vajuda
• Vatja: vajoa
• Pohjoisviro: vajuma
• Eteläviro: vaoma
• Liivi: va’jjõ

mksm. *vajo-da- < kksm. *wajo- < vksm. *waja-w- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

vajota (Agr; melko yl.) ’upota, vaipua, painua / (ver-, ein)sinken’, vaju(t)a (paik. murt.) id., vajottaa
~ ink vajota ’upota, vajota’, vajottā ’vajottaa, upottaa; olla piilossa’ | ka vajota ’vajota’, vajottoa ’vajottaa; niellä vaivalloisesti’ | ly vajoda ’vajota’ | ve vajuda id., vajutada ’vajottaa’ | va vajota ’vajota’ | vi vajuda id., vajutada ’vajottaa, upottaa; painaa’ | li vaʾijə ’vajota’, vaʾitə ’vajottaa, upottaa’

= lp vuoggjot ’vajota, upota, painua, vaipua’, N vuojotit (E In Ko Kld) ’vajottaa, upottaa; (In myös) saada niellyksi jtak’ | md vajams ’vajota, upota; hukkua’ | votj vi̮ji̮ni̮ id. | syrj ve̮jni̮ ’id.; painua (esim. kuopalle)’ | vogP uj- ’upota, vajota’, L ujt- ’upottaa’ (> ostjP ujt- ’upottaa, vajottaa’) | ? unk vejsze ’katiska’.

Mahd. samaa alkuperää kuin vaja, vajaa (ks. näitä; sanueen sgr vartalo olisi ollut *vaja-); ims vajo- ja lp vuoggjot voisivat edustaa vksm johdosta *vaja-v- ’tulla vajaaksi’. Ks. myös vaipua.

Lähdekirjallisuus:

• Lindahl & Öhrling 1780 LL 553 (sm ~ lp)
• Ganander 1787 NFL 3 245 (+ vi)
• Castrén 1844 EGS 165 (+ syrj)
• Lindström Suomi 1852 101 (+ md)
• MUSz 1873–81 473 (+ votj)
• Kettunen 1922 LVeHA 2 25 (+ ve)
• Uotila 1933 SUST 65 262
• Uotila 1938 SyrjChr 176 (+ vog)
• Kettunen 1938 LivW 464 (+ li)
• Tunkelo 1946 VeKÄH 632–33 (+ ka va)
• FUV 1955 122 (sm lp md votj syrj vog)
• DEWOS 1966 24 (ostj ? < vog)
• SKES 1975 1607–08 (+ ly; voi olla ~ vaja1-2)
• FUV2 1977 135
• UEW 1988 551 (sm vi lp md votj syrj vog (> ostj) unk)
• Sammallahti 1988 UrLang 551 (sgr)
• EWUng 1995 1615–16 (unk todennäk. tähän)

[vajota Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:vajota