Etymologiadata:imsm:utu
*utu
Vastineet:
mksm. *utu < vksm. *+ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
utu (Agr; etup. I- ja PSm) ’sumu, usva; auer; usvamainen höyry; vihma / Nebel; Dunst; nebelartiger Dampf; Nieselregen’, yhd. utusade ’tihkusade’, utuhöyhen ’untuva’, johd. utuinen (Agr)
~ ink utu ’sumu’ | kaP (harv.) utu ’usva, sumu’ | va(Ahlqv) utuid. | vi udu ’id.; hiukka(nen)’, udusuled ’untuvat’, udukarvad ’ihokarvat’, udune ’utuinen, sumuinen’ | li uʾd (mon. udūd) ’sumu’, uʾddi ’utuinen, sumuinen’.
~ ink utu ’sumu’ | kaP (harv.) utu ’usva, sumu’ | va(Ahlqv) utuid. | vi udu ’id.; hiukka(nen)’, udusuled ’untuvat’, udukarvad ’ihokarvat’, udune ’utuinen, sumuinen’ | li uʾd (mon. udūd) ’sumu’, uʾddi ’utuinen, sumuinen’.
Varmaankin alk. äänt. motivoitu sana kuten samaa merkitsevät sumu, ume, usva (ks. näitä). Merk:n puolesta vrt. myös untuva.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 3 228 (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 158 (+ va)
- Pogodin 1904 Severnorussk 64 (+ ka)
- Kettunen 1938 LivW 447–48 (+ li)
- Posti 1942 SUST 85 54 (+ ve, joka ei liene todellinen)
- SKES 1975 1556–57
- T. Itkonen 1985 StF 28 28–31, 35 (+ ink; eteläryhmän sana; äänt. motivoitu)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| T. Itkonen 1985 StF: 28–31, 35 | [ks. tarkemmin] |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 2016 SUST: 460 | + | + | ksm *utu ← germ t sk *ūdan- > isl úði ’vihma, tihkusade’. | Substituutiolle *u ← ū on rinnakkaistapauksia, jälkitavun u selittyy assimilatoriseksi. Semanttisena paralleelina sm sumu vastineineen (merkityksiä ’sumu’, ’sumea’, ’tihkusade’ ym.) |
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Mitenhän tässä selittyy eteläviron asun udsu affrikaatta - voisikohan kyseessä olla samamerkityksisen sanan undsõq vaikutus? Tosin jälkimmäisenkin sanan alkuperä taitaa olla tuntematon. --Ante Aikio (keskustelu) 4. tammikuuta 2023 kello 16.15 (EET)
- Blogin alaviitteessä olen joskus hahmotellut, että verraten tyyppiin putki ~ pütsḱ < *pucki tai oikeastaan kai paremmin *pučki, tässä voisi olla lähtömuotona *učvu. Johtamattomalle kannalle *učva taas näyttäisi sopivan vastineeksi saamen P vanh. osve, I osvođ, jos oletetaan kantasaamen asuksi *ocvē eikä *osvē. Suomen–karjalan usva ja aunuksen–lyydin udžve voisivat edelleen sitten olla saamesta lainattuja (ja huom. jälkimmäisen affrikaatta).
- Jos toisaalta oletetaan kuten tässä että udsu < *ucvu, niin tällöin voisi tätä verrata myös suoraan sm. usva -sanaan ja rekonstruoida eri kantasuomalaisen asun: mksm. *ucva < vksm. *ućwa vanhalla liudentuneella affrikaatalla, ja samoin kääntäen sitten katsoa saamen sanat lainaksi suomesta, mutta tämä jättäisi yhteyden utu-sanueeseen selittämättömäksi.
- Sanaa undsõq en ennen ole havainnutkaan ja se näköjään sitten vain lisää sanarykelmän monimuotoisuutta. --J. Pystynen (lähetä viesti) 4. tammikuuta 2023 kello 16.40 (EET)