Etymologiadata:imsm:sumëda

*sumëda

Vastineet:

• Suomi: sumea
• Karjala: sumie
• Vepsä: sumeg⇐
• Vatja: sumõttia⇐
• Pohjoisviro: sume
• Eteläviro: M/T?
• Liivi:

mksm. *sumëda < kksm. *sumëta < vksm. *sumǝ̑-ta (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

sumu (Agr; yl.) ’Nebel’, sume (LounSm, osin KaakkHäme) id., sumea (EPohjanm, paik. hämmurt. KSm KPohjanm) ’samea; sumuinen, hämärä; alakuloinen, apea’, sumentua, sumeta, sumuttaa
~ ink sumu ’sumu, utu’ | ka sumu ’id.; tihkusade, sumusää’, sume ’tihku(sade); sumu(sää)’, sumie ’sumea, samea; pilvinen, sumuinen; kylmäkiskoinen’, sumeta, sumevuo ’sumeta (kyynelistä); tulla pilviseksi t. sumuiseksi’ | ly sume ’vihma’, sumettada ’sataa hienosti, vihmoa’ | ve sumeg ’tihkusade, vihma’, sumotada ’vihmoa’ | va (Set) sume̮ttia ’alkaa vihmoa’ | vi sume ’himmeä, samea’, ? summutada ’tukahduttaa; vaimentaa, himmentää’, sumbuda ’tukahtua, vaimeta; ummehtua’

= lpN sobmo (Lu In Ko Kld) ’sumu’ | md suv id. — Vrt. suma, md:n osalta myös savu.

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1787 NFL 3 81 (sm ~ vi summe)
• Budenz 1867 NyK 6 426 (sm ~ vi sume, lp)
• MUSz 1873–81 306
• VW 2 1876 145 (+ mdE su)
• Paasonen 1903 s-laute 49–50 (sm vi lp, md suv)
• SKES 1969 1107–08 (+ ka ly ve va)
• UEW 1988 767–68
• Koponen Vir 1998 413 (sumea ~ sumista)

[sumu Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Länsiuralilainen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
VW 1876: 145					= saaP sopmu jne., md suv ’sumu’
Lagercrantz 1939: 822					Lisätieto	saa ← imsm sumu
Kuokkala 2018 UH: 43–44	-				Vastaan	md suv epäodotuksenmukainen (odottaisi asua *som). Saamen suppea levikki viittaa imsm lainaan.

Germaanisperäinen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Koivulehto 2016 SUST: 461					imsm *sumu ← germ *stum- > nn stum-myrk, stumen ’sysimusta’, fäär stummur ’tukkoinen (nenä), sakea (sumu), sysimusta (yö)’, isl stum ’tomu, huurre, sumu’	Saa ja md sanat lainautuneet imsmn kautta.

EVE:n sana-artikkeli

EVE:sumea

Keskustelu

Siirretty keskustelu sivulta Etymologiadata talk:imsm:sumëda/th:

Mordwinischer Wörterbuch näyttää "epäsuorasti esittäneen" mordvan sanalle paremman etymologian: ersän murteissa merkitys on myös 'kirvely silmissä', ja sana katsotaan (muiden johdosten muassa) verbien er. suvtams, mk. suftams 'savuta' ja er. suvodoms, mk. suvədəms 'palaa savuttaen' kantasanaksi. Näitä jälkimmäisiä on perinteisesti pidetty *savu-sanueen vastineina. Lähtömuodosta *sawə aika säännöllisesti saataisiinkin mordvassa > *sow(a?) > *suwə > *suv. Merkityksensiirros 'savu' > 'sumu' näyttää oikein mahdolliselta, kun jo mordvan sisälläkin esiintyy molempia merkityksiä. --J. Pystynen (lähetä viesti) 27. lokakuuta 2020 kello 01.30 (EET)

Joo, SSA:han maintsee myös, että mordvan suv voi liittyä sumun sijaan tähän *savu-sanueeseen, en nyt tänne tutkimushistoriasivulle tätä lisännyt, kun ajattelin sen tulevan sitten verkko-SSA:n myötä näkyviin, mutta hyvä jos tämä selitys on muuallakin esitetty, sen voisi jossain muodossa lisätä tutkimushistoriasivulle. Itse asiassa äsken tätä sivua tehdessäni Juhan kanssa keskustelimme toisaalla juuri tästä samasta savu ~ suv -yhteydestä, mutta 'kirvely silmissä' -argumenttia meillä ei ollut käsillä. Juuri tämä kirvely on hyvä silta näiden kahden merkityksen välillä. Sukukielten vastineille merkityksessä 'sumu' ja 'savu' löytyy hyviä paralleeleja (esim. unkarin köd ~ nganasaanin kinta). --S. Holopainen