Etymologiadata:imsm:savu
*savu
Vastineet:
mksm. *savu < kksm. *sawu < vksm. *sawǝ̑-w (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
~ ink savvu ’savu’, savvuta ’savuta’ | ka savu, savuta | ly ve savu ’savu’ | va savvu id., savvuta ’savuta’ | viE sau (g. sau t. savvu) ’savu, auer’ | li soʾu ’savu’, soʾudə, soʾutə ’savustaa’
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 441 (sm ~ lp)
- Porthan 1789 OS 4 142 (+ vi)
- Sjögren 1849 MélR 1 225 (+ li)
- Ahlqvist 1856 WotGr 150 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 104 (+ ve)
- VW 2 1876 121 (+ md)
- Paasonen 1903 s-laute 52 (sm ~ lp md)
- Saareste 1924 LVEM 19 (+ ka)
- SKES 1969 986–87 (+ ly)
- UEW 1988 754 (sm ~ vi lp md)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| VW 1876: 121 | = saaP suovva jne., md suvtams, suftams ’savuttaa, savustaa’ [ks. tarkemmin] |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 2016 SUST: 457–58 | imsm + saa ← germ *stauba- > mys stoup, ns Staub ’pöly, tomu’ | Sananalkuinen *s ← germ *st- tavataan monissa germ lainoissa. *-wp- oli mahdoton, siksi *-w- ← *-ub-. Semanttisia paralleeleja viP tomu ’savu, pöly, sumu’ ja mr damb ’höyry, savu’ > nr damm ’pöly’ |
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Siirretty keskustelu sivulta Etymologiadata talk:imsm:savu/th:
Mordvan vastineesta tuli jo hyvää keskustelua, eli th-sivulla mainitun verbin ohella nomini suv 'sumu' kuulunee tähän pikemmin kuin *sumëda-sanan yhteyteen. Koivulehdon esittämän lainaetymologian (joka siis muistiinpanojen pohjalta Kallion kirjoittama 2016 muistokirjaan) yhteydessä ei mainita imsm-saa-sanueen mordvalaisvastineesta mitään. Germaanietymologialle ei toki näin laaja levikki kauhean hyvin sovi (tai ainakaan kovin montaa selvää rinnakkaistapausta ei ole), ellei sitten ajattele mordvan sanan jotenkin lainautuneen myöhemmin Itämeren alueen sukukielistä (mitään äänteellisiä syitähän tällaiselle ei ole, toisin kuin sumu ~ suv -rinnastuksessa). Germaanin sanalla on mahdollinen joskin hieman epäselvä indoeurooppalainen tausta (< ? ieur. *steubh- tai *tseubh-, ks. Kroonen 2013 s.v. *steuban- ~ *stūban-, s.v. *staubjan-), mutta mitään varhaista ieur. originaalia ei kyllä imsm-saa-mordvalaiselle sanueelle saa samasta sanueesta kehiteltyä, jo pelkän vokalismin takia. --Sholopainen
- Germaanietymologia tuntuu kyllä epäilyttävältä: kun germaanilainoissa jopa *w tuuppaa edustumaan monesti *p:nä, olettaisi tässäkin pikemmin substituutiota *wp → *p (tai miksei jopa *pp), kuten myös tapauksessa *rep-oi. Myös substituutiota *wm → *m muistaakseni on parissa tapauksessa oletettu (vanhemmissa kuin sellaiset kai kantaskandinaaviset tapaukset kuten *rauma, *sauma) — tai voisi olla jopa omaperäinen äännelaki, kantauralilaisia tapauksia ei tunneta mutta olen itse miettinyt olisiko tapaus *tuma ~ viro tuuma peräisin johdoksesta *tuw-ma (muutoksen *ŋ > *w jälkeen, vanhemmassa johdoksessa odottaisi tulevan *ŋm > ims. *mm).
- Koivulehdon tarjoama rinnakkaistapaus *cüvä ← *deupa- ei sen sijaan oikein paranna asiaa, sillä tämähän on peräti vanha kantauralilainen sana jolla on vastineita hantiin asti (LÄGLOS ei jostain syystä noteeraa kuin mariin asti). Jokin syvempi (sic!) yhteys indoeuroopan suuntaan ei tunnu mahdottomalta, etenkin jos kur. *-w- on osin < esiur. *-b-, mutta tällöin lähtökohdaksi kannattaisi kai selvittää jotain nolla-asteen *dʰubʰ- edustajaa eikä mitään diftongien yksinkertaistumista / substituutiota. --J. Pystynen (lähetä viesti) 21. kesäkuuta 2022 kello 22.39 (EEST)