Etymologiadata:imsm:sanka
*sanka
Vastineet:
mksm. *sanka < kksm. *sanka < vksm. *śanka (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
~ ink saŋka ’heinäsuovan keskellä oleva tukiseiväs’, saŋko id. | va saŋka ’(vasun, ämpärin, kiulun) sanka; koukku’ | vi sang (g. -a) ’sanka, kannin, ripa; määrly’, murt. sang (g. -u) ’ämpäri’ (sm > lpN saŋˈga ’heinäsuovan tukipuu; lypsinkiulun kädensija’)
- Ganander 1787 NFL 3 15a (sanka, sanko ~ vi)
- Weske 1890 SFKO 163 (hanko, vi sang, mdE śango < liett szanku, sl sonkŭ)
- Anderson 1893 Wandl 209 (sm hanka, -o, sanka, -o ~ md śango, t́śanga tuskin lainaa, vaikka muistuttavatkin monia ieur sanoja, kuten m-int śankú)
- Mikkola 1894 SUST 8 15–16 (Wesken liett po. m-int; sm sanka, vi sang ei kuulu tähän)
- Munkácsi 1901 ÁKE 565 (sm vi sanka, hanka < ieur)
- SKES 1969 966 (ims sana, + ka va; sm > lp)
- Koivulehto 1983 SUSA 78 114 (ims ~ md; < ieur, vrt. germ sanskr)
- Keresztes 1986 MdKons 2 130 (sm ~ md; < ieur)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 1983 SUSA: 114 | sm ~ md E śaŋgo, M ćaŋgă < *śaŋka (t. *ćaŋka) |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Katz 1990: 24 | imsm ← germ *stangō, vrt. mr stang 'Stange' jne. | |||||
| LÄGLOS III 2012: s.v. tanko | Puolesta (vasta-argumentein) | Etymologia äänteellisesti sopiva, mutta hyväksyttävissä vain, jos mordvan vastine ei pidä paikkaansa. |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Munkácsi 1901: 565 | [ks. tarkemmin] | |||||
| Koivulehto 1983 SUSA: 114 | Lisätieto | *śaŋka ← ieur *ḱanku-, lainattu asusta, jossa vielä palataaliklusiili | ||||
| Holopainen 2019: 247 | - | Puolesta (vasta-argumentein) | Sana on pikemminkin arjalainen lainasana, koska ei ole syytä olettaa lainaa saannun ennen muutosta *ḱ > *ć. |
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Mordvan vastine
Siirretty keskustelu sivulta Etymologiadata talk:imsm:sanka/th:
Tuo mahdollinen mordvan vastine askarruttaa: siinä on mokšassa epäselvä affrikaatta, Koivulehto itse mainitsee rinnakkaistapauksena sanan sotka vastineet, ja pitää tätä affrikaattaa mordvan perintösanastossa siis ongelmattomana. Aika vähän on kuitenkaan esimerkkejä *ś:n kehittymisestä affrikaataksi mokšassa, Keresztesin (1986, 1987) aineistossakin on vain ihan muutama esimerkki, ja hän itsekin kiinnittää huomiota näiden sanojen vähäisyyteen ja epämääräisyyteen. Häkkinen (NES) mainitsee puolestaan, että mordvan vastine on merkityksensä ('heinähanko') puolesta 'epävarma'.
Jos mordvan vastineen hylkää (se voisi periaatteessa olla erillinen arjalaislaina, joskin sama affrikaattaongelma säilyy tässäkin selityksessä), ei olisi mitään estettä pitää kantasuomen sanaa germaanisena lainana. Merkityksen puolesta germaaninen alkuperä olisi kai hiukan todennäköisempi, koska arjalainen sana merkitsee nimenomaan jonkinlaista tappia tai naulaa, ja ainakin nykysaksan Stange merkitsee mm. riukua ja puomia, siis ehkä lähempänä itämerensuomesta tavattuja merkityksiä ('kantoripa' ym.). Toisaalta sen verran laajoja ja epätarkkoja nuo merkitykset ovat joka taholla, että pelkän merkityksen puolesta on nähdäkseni vaikea vakuuttavasti hylätä kumpaakaan esitetyistä lainaetymologioista. --Sampsa Holopainen (keskustelu) 28. tammikuuta 2021 kello 22.30 (EET)
- MWB:stä mokšan murreasuja katsoessa muitakin sekundäärin oloisia ć-tapauksia löytyy kuin Keresztesin mainitsemat, esim. ćatka 'hiili' (~ er śatko), ćifks 'kaulus' (~ er śiveks; ksm. *sepä, jne.). Affektiselitys ei liene mahdoton mutta olisi kyllä vaikea vahvistaa tai kumota. ś ~ ć-vaihtelu lisäksi näyttää olevan aika yleistä turkkilaislainoissa, ja näissä joskus toisinkin päin, esim. er ćibiľik ~ mk śibľək 'uudin', er ćoko ~ mk śoka 'tupsu, hapsu'. Tämä tuntuisi viittaavan siihen suuntaan, että kantamordvassa ć- oli oikeastaan ainakin sananalkuisena vielä mahdoton ja on vasta myöhemmin levinnyt erinäisissä laina- ja deskriptiivisanoissa.
- En osaa muodostaa mielipidettä, auttaako tai selventää tämä rinnastusten uskottavuutta mihinkään tiettyyn suuntaan. Sen sijaan heitän seuraavan huomion: Kroonen ei katso germaanin sanalla olevan uskottavaa ieur. etymologiaa, mutta asu *stangō voisi olla < esigerm. *tsangā ja tämä taas sitten päin vastoin lainaa juuri arjalaislainaselityksenkin edellyttämästä vksm. asusta *ćaŋka-. --J. Pystynen (lähetä viesti) 8. marraskuuta 2022 kello 23.12 (EET)