Etymologiadata:imsm:sepä
*sepä
Vastineet:
mksm. *sepä < kksm. *sepä < vksm. *śepä (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
sepä (Eurén 1860; Karj ESavo, paik. Kymenl PSavo Kain) ’reen ylöspäin kaartuva etuosa t. jokin osa siitä / das nach oben gebogene Vorderende (bzw. ein Teil dess.) des Pferdeschlittens’, sepi (Gan 1787; KSm PSavo, paik. PKarj Kain PPohjanm ja ymp.), sevi (Peräp Länsip, osin PPohjanm) id., sepalus (Schr 1637; kaakkmurt., paik. PKarj Peräp Länsip), sepalusta (osin Peräp), sepalmus (paik. Laat- ja PKarj), sevalmus (Laat- ja PKarj), sevelmys (osin EKarj), sevel(l)ys (Kymenl, osin EKarj) ’housujen, hameen t. paidan (etu)halkio’, sevätä (Eurén; ei murt.) ’halata’
~ ink sepävitsa ’reen kainalovitsa’, seppālus ’paidan t. housujen sepalus’ | ka sepä ’reen etuosa’, sepalus ’paidan, housujen t. hameen (etu)halkio’, sevätä ’halata, syleillä’ | ly šebä ’reen sepä; naisen paidan rinnan yli menevä kirjava nauha’, šebätä ’syleillä, halata’ | ve seba, sebä ’paidan kaula-aukko; reen sepä’, sebata ’syleillä, halata’ | vi (Wied) seba ’reen sepä’, seba-vits ’reen kaustoja yhdistävä vitsa’ | li sebā-vitsā ’pitkä vitsa’
~ ink sepävitsa ’reen kainalovitsa’, seppālus ’paidan t. housujen sepalus’ | ka sepä ’reen etuosa’, sepalus ’paidan, housujen t. hameen (etu)halkio’, sevätä ’halata, syleillä’ | ly šebä ’reen sepä; naisen paidan rinnan yli menevä kirjava nauha’, šebätä ’syleillä, halata’ | ve seba, sebä ’paidan kaula-aukko; reen sepä’, sebata ’syleillä, halata’ | vi (Wied) seba ’reen sepä’, seba-vits ’reen kaustoja yhdistävä vitsa’ | li sebā-vitsā ’pitkä vitsa’
= lp čǣbĕt ’kaula; (murt. myös) vaatteen kaulus’ (lpIn seäpulas (Ko Kld T) ’vaatteen kaulus, pääntie’ < sm t. ka sepalus) | mdE śive, M śivä ’(paidan) kaulus’, E śiveks ’länget’ | tšer šü, I myös šüj ’kaula’ | votj śil, śiĺ ’niska’, śies ’länget’ | syrj śi-: śi-ke̮tš ’kaulanauha; kaulus’, śi-li̮ ’kaula’ (li̮ ’luu’), śijes (mon.) ’länget’ | vogI šip, L ši̮p, P (Munk) sip ’kaulus; (L P myös) kaula’, I šip-low, L ši̮p-luw, P sip-luw ’kaula’ (low, luw ’luu’) | ostjI säwəl, E säpət, P säpəl ’kaula’.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 3 37 (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 104 (sm ~ ve)
- VW 2 1876 72–73 (+ lp syrj vog ostj)
- Thomsen 1890 BFB 177 (+ md tšer)
- Anderson 1893 Wandl 47 (+ ka)
- Setälä 1902–03 FUF 2 262 (+ votj)
- Kalima 1915 OLR 215 (+ ly)
- Kettunen 1938 LivW 357 (+ li)
- T. I. Itkonen 1943 KV 22 51 (lpKo sĕä̆pplas < sm t. ka)
- FUV 1955 113
- Luosto 1962 KV 42 320–27
- SKES 1969 1000–01
- FUV2 1977 127
- UEW 1988 473–74
- Sammallahti 1988 UrLang 548
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| VW 1876: 72–3 | = saa(L) tjiehpie, ma шÿй, ko сьылі, mnsL ši̮p, P sip, haE säpət, P säpəl 'kaula' | |||||
| Thomsen 1890: 177 | = saa, ers сиве 'kaulus', mkš śivä 'kaula-aukko', ma ha |