Etymologiadata talk:imsm:sanka

Mordvan vastine

Siirretty keskustelu sivulta Etymologiadata talk:imsm:sanka/th:

Tuo mahdollinen mordvan vastine askarruttaa: siinä on mokšassa epäselvä affrikaatta, Koivulehto itse mainitsee rinnakkaistapauksena sanan sotka vastineet, ja pitää tätä affrikaattaa mordvan perintösanastossa siis ongelmattomana. Aika vähän on kuitenkaan esimerkkejä *ś:n kehittymisestä affrikaataksi mokšassa, Keresztesin (1986, 1987) aineistossakin on vain ihan muutama esimerkki, ja hän itsekin kiinnittää huomiota näiden sanojen vähäisyyteen ja epämääräisyyteen. Häkkinen (NES) mainitsee puolestaan, että mordvan vastine on merkityksensä ('heinähanko') puolesta 'epävarma'.

Jos mordvan vastineen hylkää (se voisi periaatteessa olla erillinen arjalaislaina, joskin sama affrikaattaongelma säilyy tässäkin selityksessä), ei olisi mitään estettä pitää kantasuomen sanaa germaanisena lainana. Merkityksen puolesta germaaninen alkuperä olisi kai hiukan todennäköisempi, koska arjalainen sana merkitsee nimenomaan jonkinlaista tappia tai naulaa, ja ainakin nykysaksan Stange merkitsee mm. riukua ja puomia, siis ehkä lähempänä itämerensuomesta tavattuja merkityksiä ('kantoripa' ym.). Toisaalta sen verran laajoja ja epätarkkoja nuo merkitykset ovat joka taholla, että pelkän merkityksen puolesta on nähdäkseni vaikea vakuuttavasti hylätä kumpaakaan esitetyistä lainaetymologioista. --Sampsa Holopainen (keskustelu) 28. tammikuuta 2021 kello 22.30 (EET)

MWB:stä mokšan murreasuja katsoessa muitakin sekundäärin oloisia ć-tapauksia löytyy kuin Keresztesin mainitsemat, esim. ćatka 'hiili' (~ er śatko), ćifks 'kaulus' (~ er śiveks; ksm. *sepä, jne.). Affektiselitys ei liene mahdoton mutta olisi kyllä vaikea vahvistaa tai kumota. ś ~ ć-vaihtelu lisäksi näyttää olevan aika yleistä turkkilaislainoissa, ja näissä joskus toisinkin päin, esim. er ćibiľik ~ mk śibľək 'uudin', er ćoko ~ mk śoka 'tupsu, hapsu'. Tämä tuntuisi viittaavan siihen suuntaan, että kantamordvassa ć- oli oikeastaan ainakin sananalkuisena vielä mahdoton ja on vasta myöhemmin levinnyt erinäisissä laina- ja deskriptiivisanoissa.

En osaa muodostaa mielipidettä, auttaako tai selventää tämä rinnastusten uskottavuutta mihinkään tiettyyn suuntaan. Sen sijaan heitän seuraavan huomion: Kroonen ei katso germaanin sanalla olevan uskottavaa ieur. etymologiaa, mutta asu *stangō voisi olla < esigerm. *tsangā ja tämä taas sitten päin vastoin lainaa juuri arjalaislainaselityksenkin edellyttämästä vksm. asusta *ćaŋka-. --J. Pystynen (lähetä viesti) 8. marraskuuta 2022 kello 23.12 (EET)

Eteläviron vastine

Vastine suffiksinvaihdon kautta näyttää olevan võron tśank 'koukku, nokka, talikko' < ksm *cankkoi. Kantasuomen rekonstruktion pitäisi siis olla *canka.

Mainittua germaanista sanaa tulee merkitykseltänsä lähelle suoman itämurteitten ja inkeroisen 'heinäsuovan tukipuu, heinäseiväs', mutta se taas eroaa muun itämerensuomen kaarevien kädensijojen ja kantovälineitten merkityksistä niin suuresti, että tulkitsisin sen erilliseksi germaaniseksi lainaksi.

Liettuan [at]šankė 'koukku, väkänen; nuotan povi' tarkoittaa nimen omaan kaarevia, koukkumaisia asioita, ja samaan merkityskenttään sopii myös mordvalaiskielten 'heinähanko', vrt. *hanka ja võron vastineen merkitystä 'talikko'. Ksm *canka < *ćaŋka mordvan vastineineen on siis varmaankin laina samasta sanueesta kuin balttilaislaina *hanka, mutta aiemmasta, kantabaltoslaavilaisesta muodosta, jonka vartalo oli *śank-. Lähtömuodon pääteaines jää kuitenkin epäselväksi. --Sjunttila (keskustelu) 23. syyskuuta 2025 kello 23.18 (EEST)