Etymologiadata:imsm:nito-
*nito-
Vastineet:
mksm. *nito < kksm. *nito < vksm. *ńïda-w (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
nitoa (Gan 1787; itämurt., harvemmin Häme Satak EKPohjanm Peräp Länsip) ’kiinnittää, sitoa; valmistaa punomalla / heften, binden; flechten’, nide
~ ink nittōa ’sitoa lujasti’, nie (g. nittīn) ’nide, jolla viikatteen terä ruodostaan kiinnitetään varteen’ | ka nituo ’sitoa, nitoa; tunkea, tuppautua’ | ly nidoda ’nitoa, kiinnittää’ | va (Must) nie̮ ’nide’ | vi niduda ’nitoa, sitoa’, (murt.) nidu ’side’, nide ’varpu t. liiste josta kori punotaan’
~ ink nittōa ’sitoa lujasti’, nie (g. nittīn) ’nide, jolla viikatteen terä ruodostaan kiinnitetään varteen’ | ka nituo ’sitoa, nitoa; tunkea, tuppautua’ | ly nidoda ’nitoa, kiinnittää’ | va (Must) nie̮ ’nide’ | vi niduda ’nitoa, sitoa’, (murt.) nidu ’side’, nide ’varpu t. liiste josta kori punotaan’
= lpN njâđđet (Pi Lu In Ko Kld T) ’sitoa, ommella yhteen; kiinnittää, nitoa’ | md ńed́ams ’liittää yhteen (peräkkäin), kiinnittää, sitoa (M); kiinnittyä, liittyä (E)’. — Alkumuotoa *ńiδa-/*ńiδä- on verrattu ieur juureen *ned-, *nedh-, josta mm. ir *nad-, m-int náhyati ’sitoo’. Vrt. myös nivoa1.
Lähdekirjallisuus:
- Budenz 1867 NyK 6 443 (sm ~ vi)
- MUSz 1873–81 408 (+ unk nyaláb ’kimppu’)
- Setälä 1896 NyK 26 382 (+ lp)
- Genetz 1896 Sgr đ 9 (lp)
- Paasonen 1907–09 FUF 7 23 (+ md; ~ ieur)
- SKES 1958 386 (+ ka ly va, ei unk)
- MSzFE 1971 476 (unk nyaláb ~ nyolc ’8’)
- Joki 1973 SUST 151 291 (sm-volg, ?sgr ? ~ ieur)
- Illitš-Svitytš 1976 OSNJa 88 (nostr)
- UEW 1988 713 (sm-volg; ? < ieur)
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Rédei 1983 SUST: 225–6 | + | = saaL njadet 'kursia, ommella kiinni', P njađđit 'nitoa, niitata; omṃella, neuloa; nyörittää', ers недямс, mkš ńed́ams 'pujottaa, pujotella; ripustaa' < ims–vo *ńiδa-/*ńiδä-/*ńiδ́a-/*ńiδ́ä- ? ← esiar t. vkar *ned(h)- > ar *nadh- > mia nahyati 'sitoo' (⇒ naddhrī 'remmi') | Lähtömuoto ~ lat nōdus 'solmu; nivel, nikama' | |||
| Katz 2003: 271 | + | Tarkennus: = saa md < ims–pe *ńəʌ́ä́- < *nəʌ́ä́- ← vkar prees. 1.sg. *nédhyō | Assimilaatio *nə- > *ńə- |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Rédei 1983 SUST: 225–6 | + | = saaL njadet 'kursia, ommella kiinni', P njađđit 'nitoa, niitata; omṃella, neuloa; nyörittää', ers недямс, mkš ńed́ams 'pujottaa, pujotella; ripustaa' < ims–vo *ńiδa-/*ńiδä-/*ńiδ́a-/*ńiδ́ä- ? ← esiar t. vkar *ned(h)- > ar *nadh- > mia nahyati 'sitoo' (⇒ naddhrī 'remmi') | Lähtömuoto ~ lat nōdus 'solmu; nivel, nikama' | |||
| Koivulehto 1991 SbÖAW: 49–50 | + | Tarkennus: = saa md < ims–md *ńiδa-/*ńiδä-/*ńiδ́a-/*ńiδ́ä- ← kie *ned(h)- | Lähtömuodossa redusoitunut tai katoasteinen juuri, josta ⇒ *ned-skō > miir nascim 'sidon'; katoasteesta myös ⇒ mysa nuscia 'takinsolki'; kie *dh edustuu kur spiranttina lainoissa kutoa, nitoa ja sataa; vastaesimerkki mesi < *mete ehkä ← vtok *met | |||
| Holopainen & Junttila & Kuokkala 2017 NyKÚE: 112 | - | Vastaan | Kie *e odotuksenmukaisesti → ur *e; kie *dh yleensä → ur *t, vrt. mesi |