Etymologiadata:imsm:käü-/th
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 1976 Vir: 265 | x | < vksm *käve- ← vkge *skǣwia- > go skēwjan 'käydä, kulkea', msk skæva 'kulkea, kiiruhtaa' | ||||
| Hofstra 1985: 227 | x | Tarkennus: ← vkge ellei kge *skēwjan- > msk go) | Johtimettomina e-vartaloina ge taholta lainautuneita verbejä ovat hakea ja käydä sekä kärsiä, pyrkiä ja väsyä, joiden johtimeton muoto on säilynyt saamessa | |||
| LägLoS 1996: s.v. käydä | Tarkennus: ← kge *skēwijan- > *skǣwijan- > ksk *skāwijan (> msk, ru murt. skäva 'kiiruhtaa'), go | |||||
| Kallio 2012 SUST: 232 | + | Tarkennus: < kksm *käve- ← vgeLu *skǣwja- | Lainautunut luoteisge kehityksen *ē > *ǣ > *ā aikana | |||
| Kallio 2012 SUST: 232 | x | Tarkennus: < kksm *käwe- ← vgeLu *skǣwja- > ksk | Lainautunut ennen *-w-n katoa kksm:n ja mksm:n välissä; ksm *ä saattaa olla sporadisen etuvokaalistumisenkin tulosta ja edustaa tällöin vasta luoteisge kehityksen *ē > *ǣ > *ā jälkeistä muotoa | |||
| Kallio 2018 UH: 256 | + | Tarkennus: < kksm *käwe- ← ge *skǣwjan- | Koska ie naapurikielissä ei vielä ollut vastaavaa diftongia, oli ainoa lainasanassa esiintynyt mksm *äü syntynyt vasta sekundaaristi ksm puolella | |||
| Schalin 2018: 66–7 | + | Tarkennus: < kksm *käwə- ← geLu *skāw(i)ja- > msk | Ims ä ← ge *a myös esim. lainassa häpeä < *häpedä ← *hawïþa- > mru hāþ [ks. tarkemmin]; osoittaa pitkän vokaalin voineen substituoitua lyhyenä *ä:nä vielä kge ajan jälkeenkin, koska ksm. *ää kehittyi todnäk. vasta myöhemmin | |||
| Junttila & Holopainen 2022 IBS: 307, 310 | + | + | Tarkennus: ← kge (*skēwjan- :) PrSg3 *skēwiþ | Johtimettomissa *E-vartaloisissa ge lainaverbeissä hakea, käydä ja lestä edustuu lähtökielen preesensin 3. persoonan muoto kuten balttilaisperäisissäkin lainaverbeissä. Poikkeuksellinen integraatio ilman verbistintä tm. johdinta voi liittyä lainojen vanhuuteen |
Hylätty etymologia: Uralilainen = ma каяш, ks. EWTsch 2013 s.v. kajem