Kesken; jatkan lähipäivinä
Johdos
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Ojansuu 1909 Vir: 77–80
|
|
|
|
|
Kantamuoto inehminen ~ imehninen joko < johd. *ilme-hinen tai < *imehmes- < yhdyss. *imeh-mees
|
|
| Koponen 2000 CT: 100–12
|
|
|
|
|
Tarkennus: Kontaminaatiokehityksiä johdoksista (*)imehinen (⇐ imeh) ja ilminen (⇐ ilma; = saaP âlmâš)
|
|
Länsiuralilainen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Toivonen 1923 Suomi: 368
|
|
+ |
|
|
⇐ *inše- t. *ineš- = ers инже, mkš ińǯi 'vieras'
|
|
| Koivulehto 1991: 80
|
- |
|
|
|
Vastaan
|
suhde ims i ~ md i viittaa lainaan, perintösanoissa olisi ~ md e, vrt. kivi
|
| Koponen 2000 CT: 108–9
|
|
|
|
|
Vastaan
|
ims vartalovariantit inhVm-, inehm- sekundaareja
|
Indoeurooppaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Koivulehto 1991: 79–82
|
x |
+ |
+ |
|
⇐ *inhi-m- ⇐ *inhi- = ers инже, mkš ińǯi 'vieras' < ims-md *inše ← kie/esige/esiar, joko *ǵn̥h1- > mia jā́ḥ 'jälkeläinen; olento', t. (⇒) *ǵn̥h1-e/o- > msk kon-r 'poika; ylhäinen mies', t. (⇒) *ǵn̥h1-ye/o- > msk kyn, mysa kunni 'sukupuoli; perhe; laji', meng cynn 'id.; perhe, kansa'
|
*ǵ- → i-, kuten sanassa ihme, koska odotuksenmukainen j- (kuten sanassa ajaa) olisi tässä fonotaktisesti mahdoton; suhde ims i ~ md i viittaa lainaan (perintösanoissa olisi ~ md e); ims–md *š > ksm *h edustaa kie laryngaalia; ie–ims–md semanttisena paralleelina sm kansa = saaP guossi 'vieras, vierailija'; kantamuodon merkitys saattoi olla 'suku', 'perhe', 'jälkeläinen', 'mies' tm. ie lähtömuotoa läheisempi kuin johdoksen 'ihminen'; johdoksessa *-m- kuten sanassa sydä-m-inen; lähtömuoto ⇐ kie *ǵenh1- 'synnyttää'
|
| Viitso 1992 LU: 167
|
- |
- |
|
|
Vastaan
|
äännekehitys *inhi- > sm ih- selittämättä (sm ihminen todnäk. ei tähän, vaan ← ba, vrt. lt vk. žmuõ: akk. žmunį id.); -m-aines selittämättä
|
| Ritter 1993: 157
|
x |
|
|
|
Vastaan
|
(ba lainalle myös *ihmi- > *imhi- > *inhi- olisi mahdollinen kehitys, mutta vokaalin puolesta sopivaa lähtömuotoa ei löydy, eikä ims lainasubstituutioissa ole proteettisia vokaaleita;) ajaa on nuorempi laina, jossa laryngaalit eivät enää edustu, eikä sen lähtömuodossa välttämättä kie ǵ ollut pysynyt klusiilina
|
| Koivulehto 1994 LU: 4–5
|
x |
+ |
|
|
Tarkennus: md ? ← ksm
|
(sm ihmisen erottaminen ims synonyymeistänsä epätodnäk.;) md i viittaa varhaiseen ims lainaan
|
| Ritter 2001 FS Katz: 225
|
|
- |
|
|
Vastaan
|
merkitys 'ihminen' kaukana kie *ǵenh1-juuren merkityksestä 'siittää'
|
| Koivulehto 2001 FUF: 72
|
+ |
|
|
|
Puolesta
|
ims muotojen moninaisuus viittaa laina-alkuperään
|
| Rédei 2001 symp: 311–2
|
- |
- |
|
|
Vastaan
|
deverbaalinen *-še- jää selittämättä, jos oletetaan kie *ǵn̥ → ims–vo *in-; edellyttää merkityksenmuutosta 'jälkeläinen' > 'ihminen'
|
| Hyllested 2014: 15
|
- |
- |
|
|
Vastaan
|
kie laryngaalien substituutio → ur *š kyseenalainen; useimmat ims kielet viittaavat lähtöasuun *inehminen; md merkitys 'vieras' kaukana 'ihmisestä'
|
| Kaplinski 2014 KjK: 240
|
|
- |
|
|
Vastaan
|
kielen ydinsanastoa lainataan harvoin, jos koskaan
|
| Holopainen 2021 SUSA: 216–7
|
- |
- |
|
|
Vastaan
|
substituutiolle kie *ǵ- → ur *i- ei paralleeleja [ihme ei ← kie]
|
Balttilaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Liukkonen 1999: 61–2
|
+ |
+ |
|
|
← ba partis. fem. *inžinmī (→ ers инже, mkš ińǯi 'vieras') > lt įžymì 'tunnettu [miel.: merkittävä, kuuluisa, nimekäs]'
|
ba *-nm- → vksm *-m-, kuten sanoissa himo ja ihme, koska kohdekielessä ei ollut -mn-yhtymää; ims merkitys kehittynyt 'naistuttava' > 'naisystävä, vaimo' > 'ihminen', feminiininen merkityskomponentti säilynyt ka–ly–ve sanassa; md merkitys 'vierailija' lähellä ba merkitystä 'tuttu' [merkitysparalleeleja]
|
| Rédei 2000 LU: 228
|
|
- |
|
|
Vastaan
|
oletettu merkityksenkehitys monimutkaisuuttansa epätodnäk. lainalle
|
| Koivulehto 2001 FUF: 55
|
|
- |
- |
|
Vastaan
|
oletetulla lähtömuodolla merkitykset 'merkittävä, kuuluisa, nimekäs'; lt prefiksijohdosadjektiivilla ei voinut olla vastinetta ba lainojen lähtökielessä >3000 v. sitten
|
| Grünthal 2012 SUST: 314
|
- |
|
|
+
|
Puolesta
|
md sanan äänteellinen yhteensopimattomuus ja todnäk. erillinen balttilaisperäisyys tukevat lainaetymologiaa
|
| Hyllested 2014: 15–6
|
+ |
|
|
|
Puolesta (vaihtoehtoisena)
|
substituutio ba *ž → ims *h säännöllinen
|
| Junttila 2015: 201
|
|
- |
+ |
|
Vastaan (puoltoargumentein)
|
konkreettistarkoitteinen sana olisi tuskin lainautunut partisiipista; koska leksikaalistuneita prefiksinomineita on lähes kaikissa ie kielissä, niitä todnäk. oli myös ba lainojen lähtökielessä
|
Hylätyt etymologiat:
