Etymologiadata:imsm:himo

From Sanat

*himo

Vastineet:

mksm. *himo < kksm. *šimo (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

himo (Agr; yl.) ’kiihko, halu / Begierde, Lust’, himokas, himo(i)ta, himottaa
~ ink ka ly ve himohalu, himo’ | va imo | vi himu, murt. himo | li imū id.Sm > nr murt. Sm himohimo, kiire’ ja lpN hâbmo, hibmo, In himohimo, halu’.
Vertailuja eräisiin etäsukukielten ’iloa’ merkitseviin sanueisiin on pidettävä äänteellisistä syistä epätyydyttävinä.
Lähdekirjallisuus:
  • Ganander 1786 NFL 1 164 (sm ~ vi)
  • Castrén Suomi 1844 28 (+ lpN hibmu, In himo)
  • Lindström Suomi 1852 20 (+ lp hamo)
  • Budenz 1867 NyK 6 429 (+ li)
  • VW 2 1876 147 (+ va)
  • Setälä 1890–91 ÄH 286, 289 (+ ka; lp ? < sm)
  • Wichmann 1901 WotjChr 109 (+ ? votj šum ’ilo’)
  • Kettunen 1938 LivW 73 (li < vi)
  • SKES 1955 76 (+ ly ve)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Hylätty etymologia: ← ba *žin-mē, vrt. lt žymė̃ ’tunnus, merkki; jälki’, ks. Koivulehto 2001 FUF 54

Hylätty etymologia: ← ge: kge *giwō > msk gjó ’ilo, (aisti)nautinto’, ks. 1991 LägLoS s.v. himo

Hylätty etymologia: ur: = udm шум(потыны) ’ilo, riemu’, ks. 1992 SSA

EVE:n sana-artikkeli

EVE:himo

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:himo