Etymologiadata:imsm:herhe⇒

Sanatista

*herhe⇒‎

Vastineet:

mksm. *herhe⇒‎ (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

herhiläinen (Gan 1786; itämurt.), hörhiläinen, hörhöläinen (Raam 1642; Schr:lla 1637 ilm. painovirheen takia hoehöläinen) ’ampiainen / (große) Wespe
~ ka herheläine, hörhöläineherhiläinen’ | va öröläin id. (kun taas höröläinä id. mahd. < sm) | vi (h)erilane, erelane, ärilane, örilane, (h)õrilane jne. id. (< vksm *šerši-)
< baltt, vrt. liett širšuõ, šir̃šinas, širšlỹsampiainen’, latv sirsins, sirsenis, mpr sirsilis id. Ims vokaalivaihtelu on todennäk. affektin ja onomat. höristä verbin vaikutusta. — Sm > lpIn heärhulaǯherhiläinen (ampiainen, lentomuurahainen tms.)’.
Lähdekirjallisuus:
  • Ganander 1786 NFL 1 186a (sm ~ vi)
  • J. Krohn 1872 Suomi 2:10 137 (sm ~ vi)
  • Thomsen 1890 BFB 224 (< baltt; vokaaleihin vrt. höristä)
  • Kettunen 1913 SUST 34 11 (+ va)
  • Kalima 1936 BL 69
  • SKES 1955 70
  • LpIn 1 1986 166 (lpIn < sm)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Balttilaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Thomsen 1890: 98 108 224 + ← ba vrt. lt širšỹs širšuõ širšlỹs lv sirsis sirseņi pr sirsilis ’ampiainen’; vrt. myös ven-ksl сръшень 'herhiläinen' Lt -ir- → sm -er- kuten sanassa herne; useisiin balttilaisperäisiin hyönteisten ja kasvien nimiin on liittynyt johdin -Ainen t. -lAinen, vrt. myös vapsainen ja takiainen; -ö- ja -õ- murrevarianteissa johtuu äänteellisestä läheisyydestä onom. verbeihin sm höristä ja vi hõrisema
Mikkola 1906 Vir: 78 + Puolesta Samankaltaisten hyönteisten nimistä myös kiiliäinen ← ba
Kalima 1936: 100 + + Puolesta Ims -l- voi kuulua joko kantasanaan tai johtimeen, ba muotojen nojalla kun päästään yhtä hyvin sekä ksm asuun *šerši- että *šeršil-
Kiparsky 1959 Vir: 423–4 + Puolesta Ba lähtömuoton vastineita myös lat crābrō ja mysa hornaz (> sa Hornisse) 'ampiainen'
SEGV 1994: s.v. öröläin + Puolesta Ba lähtömuoto ~ sl, lat, ge, ⇐ kie *ḱer-h2s- ~ *ḱṛ-h2s-ṇ ⇐ kie *ḱer- ’pää, sarvi’ > kr κέρας 'sarvi' [rekonstruktioin ja kirjallisuusviittein]
IMSK II 2007: 114 x + Tarkennus: sm hörsiläinen erillinen laina Ba lähtömuoto ⇐ kie *ḱṛ̃s-; yhtymä -rs- voi liittyä erillislainan kautta lv ja pr muotoihin
Vaba 2013 FS Raag: 108–10 + + Puolesta Hyönteistennimille tyypillistä on tabusta tai deskriptiivisyydestä johtuva suuri äänteellinen variaatio; myös kimalainen ← ba
Heikkilä 2014: 252 + Puolesta Ba lähtömuoto ⇐ kba *širša(s) ʼsarvi, sarvekas olio’ ⇐ horn- ’sarvi’, joka samoin kuin ba *širša(s) ⇐ ie *ḱṛh2s-
Junttila 2015: 179 + Tarkennus Ba lainoissa helle, herhiläinen, herne ja kelle saattaa edustua välivaihe kehityksessä ie l r > ba il ir, jolloin ne ovat vanhempia lainoja kuin hirsi ja kirsi


EVE:n sana-artikkeli

EVE:herhiläinen

Keskustelu

Petrin rekonstruktio *herhe→ näyttää perustuvan pohjoiskarjalan asuun herheläini. Tämä kaipaisi minusta hieman lisäpohdintaa: heti uskottavalta ei tunnu, että kyse olisi morfologisesti ihan eri muodoista kuin esim. suomessa (*herhe-lä-inen ~ *herh-i-lä-inen), mutta sitä on vaikea katsoa sekundääriksikään. Onkohan kyse siitä että kantasuomen asu oli juuri *herhelä(inen), ja 2. tavun i onkin mehiläinen-sanueen (ks. *mehi→) vaikutusta? Melko laajalevikkinen asu sm. hörhöläinen (SMS) + karjalassa Kiestinki hörhöläińi (KKS) sekin myös selittyisi paremmin lähtömuodosta jossa oli 2. tavun *e. Asusta *herhiläinen odotettavampi labialisaation tulos sen sijaan olisi tietysti hörhyläinen, mikä kuitenkin on tavattu vain parista Pohjois-Savon pitäjästä (SMS). --J. Pystynen (lähetä viesti) 1. kesäkuuta 2021 kello 20.37 (EEST)

Balttilaisetymologian kannalta kyseessä siis olisikin vanhoille lainoille tyypillinen äännesubstituutio *-i- → *-ə- > *-e- painottomissa tavuissa (tyyppi *lohi jne.). --J. Pystynen (lähetä viesti) 1. kesäkuuta 2021 kello 20.41 (EEST)