Etymologiadata:imsm:herhe⇒/th

Sanatista
Balttilaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Thomsen 1890: 98 108 224 + ← ba vrt. lt širšỹs širšuõ širšlỹs lv sirsis sirseņi pr sirsilis ’ampiainen’; vrt. myös ven-ksl сръшень 'herhiläinen' Lt -ir- → sm -er- kuten sanassa herne; useisiin balttilaisperäisiin hyönteisten ja kasvien nimiin on liittynyt johdin -Ainen t. -lAinen, vrt. myös vapsainen ja takiainen; -ö- ja -õ- murrevarianteissa johtuu äänteellisestä läheisyydestä onom. verbeihin sm höristä ja vi hõrisema
Mikkola 1906 Vir: 78 + Puolesta Samankaltaisten hyönteisten nimistä myös kiiliäinen ← ba
Kalima 1936: 100 + + Puolesta Ims -l- voi kuulua joko kantasanaan tai johtimeen, ba muotojen nojalla kun päästään yhtä hyvin sekä ksm asuun *šerši- että *šeršil-
Kiparsky 1959 Vir: 423–4 + Puolesta Ba lähtömuoton vastineita myös lat crābrō ja mysa hornaz (> sa Hornisse) 'ampiainen'
SEGV 1994: s.v. öröläin + Puolesta Ba lähtömuoto ~ sl, lat, ge, ⇐ kie *ḱer-h2s- ~ *ḱṛ-h2s-ṇ ⇐ kie *ḱer- ’pää, sarvi’ > kr κέρας 'sarvi' [rekonstruktioin ja kirjallisuusviittein]
IMSK II 2007: 114 x + Tarkennus: sm hörsiläinen erillinen laina Ba lähtömuoto ⇐ kie *ḱṛ̃s-; yhtymä -rs- voi liittyä erillislainan kautta lv ja pr muotoihin
Vaba 2013 FS Raag: 108–10 + + Puolesta Hyönteistennimille tyypillistä on tabusta tai deskriptiivisyydestä johtuva suuri äänteellinen variaatio; myös kimalainen ← ba
Heikkilä 2014: 252 + Puolesta Ba lähtömuoto ⇐ kba *širša(s) ʼsarvi, sarvekas olio’ ⇐ horn- ’sarvi’, joka samoin kuin ba *širša(s) ⇐ ie *ḱṛh2s-
Junttila 2015: 179 + Tarkennus Ba lainoissa helle, herhiläinen, herne ja kelle saattaa edustua välivaihe kehityksessä ie l r > ba il ir, jolloin ne ovat vanhempia lainoja kuin hirsi ja kirsi