| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Thomsen 1890: 98 108 224
|
+ |
|
|
|
← ba vrt. lt širšỹs širšuõ širšlỹs lv sirsis sirseņi pr sirsilis ’ampiainen’; vrt. myös ven-ksl сръшень 'herhiläinen'
|
Lt -ir- → sm -er- kuten sanassa herne; useisiin balttilaisperäisiin hyönteisten ja kasvien nimiin on liittynyt johdin -Ainen t. -lAinen, vrt. myös vapsainen ja takiainen; -ö- ja -õ- murrevarianteissa johtuu äänteellisestä läheisyydestä onom. verbeihin sm höristä ja vi hõrisema
|
| Mikkola 1906 Vir: 78
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Samankaltaisten hyönteisten nimistä myös kiiliäinen ← ba
|
| Kalima 1936: 100
|
+ |
|
+ |
|
Puolesta
|
Ims -l- voi kuulua joko kantasanaan tai johtimeen, ba muotojen nojalla kun päästään yhtä hyvin sekä ksm asuun *šerši- että *šeršil-
|
| Kiparsky 1959 Vir: 423–4
|
|
|
+ |
|
Puolesta
|
Ba lähtömuoton vastineita myös lat crābrō ja mysa hornaz (> sa Hornisse) 'ampiainen'
|
| SEGV 1994: s.v. öröläin
|
|
|
+ |
|
Puolesta
|
Ba lähtömuoto ~ sl, lat, ge, ⇐ kie *ḱer-h2s- ~ *ḱṛ-h2s-ṇ ⇐ kie *ḱer- ’pää, sarvi’ > kr κέρας 'sarvi' [rekonstruktioin ja kirjallisuusviittein]
|
| IMSK II 2007: 114
|
x |
|
+ |
|
Tarkennus: sm hörsiläinen erillinen laina
|
Ba lähtömuoto ⇐ kie *ḱṛ̃s-; yhtymä -rs- voi liittyä erillislainan kautta lv ja pr muotoihin
|
| Vaba 2013 FS Raag: 108–10
|
+ |
+ |
|
|
Puolesta
|
Hyönteistennimille tyypillistä on tabusta tai deskriptiivisyydestä johtuva suuri äänteellinen variaatio; myös kimalainen ← ba
|
| Heikkilä 2014: 252
|
|
|
+ |
|
Puolesta
|
Ba lähtömuoto ⇐ kba *širša(s) ʼsarvi, sarvekas olio’ ⇐ horn- ’sarvi’, joka samoin kuin ba *širša(s) ⇐ ie *ḱṛh2s-
|
| Junttila 2015: 179
|
+ |
|
|
|
Tarkennus
|
Ba lainoissa helle, herhiläinen, herne ja kelle saattaa edustua välivaihe kehityksessä ie l r > ba il ir, jolloin ne ovat vanhempia lainoja kuin hirsi ja kirsi
|
