Etymologiadata talk:imsm:herhe⇒

Petrin rekonstruktio *herhe→ näyttää perustuvan pohjoiskarjalan asuun herheläini. Tämä kaipaisi minusta hieman lisäpohdintaa: heti uskottavalta ei tunnu, että kyse olisi morfologisesti ihan eri muodoista kuin esim. suomessa (*herhe-lä-inen ~ *herh-i-lä-inen), mutta sitä on vaikea katsoa sekundääriksikään. Onkohan kyse siitä että kantasuomen asu oli juuri *herhelä(inen), ja 2. tavun i onkin mehiläinen-sanueen (ks. *mehi→) vaikutusta? Melko laajalevikkinen asu sm. hörhöläinen (SMS) + karjalassa Kiestinki hörhöläińi (KKS) sekin myös selittyisi paremmin lähtömuodosta jossa oli 2. tavun *e. Asusta *herhiläinen odotettavampi labialisaation tulos sen sijaan olisi tietysti hörhyläinen, mikä kuitenkin on tavattu vain parista Pohjois-Savon pitäjästä (SMS). --J. Pystynen (lähetä viesti) 1. kesäkuuta 2021 kello 20.37 (EEST)

Balttilaisetymologian kannalta kyseessä siis olisikin vanhoille lainoille tyypillinen äännesubstituutio *-i- → *-ə- > *-e- painottomissa tavuissa (tyyppi *lohi jne.). --J. Pystynen (lähetä viesti) 1. kesäkuuta 2021 kello 20.41 (EEST)