Etymologiadata:imsm:haraga

Sanatista

*haraga

Vastineet:

mksm. *haraga (S.J.)

SSA:n sana-artikkeli

harakka (Schr 1637; yl.) ’Elster
~ ink ka harakka | ly harak(ke̮), harakku, harag (mon. harakad) | ve harag (g. -an) | va araga, (Kukk) harakka | vi harakas, (murt.) harak | li arāgəz (sm > lpLu harāk id.)
todennäk. < baltt, vrt. liett šárka, mpr sarkeharakka’.
Lähdekirjallisuus:
  • Ganander 1786 NFL 1 110 (sm ~ vi)
  • Ahlqvist 1856 WotGr 122 (+ va)
  • Ahlqvist 1859 Anteckn 83 (+ ve)
  • Europaeus KKu 1867 126 (sm < ven t. liett)
  • VW 2 1876 8 (+ li)
  • Thomsen 1890 BFB 221 (+ ka; < baltt)
  • Ojansuu 1918 KAÄH 34 (omap. onomat. sana)
  • Kalima 1936 BL 96 (ims ? < baltt)
  • Kiparsky Vir 1936 472 (onomat.)
  • Mägiste 1952 UAJ 25 296 (onomat.)
  • SKES 1955 57 (todennäk. < baltt)
  • Mäger 1967 ELinnunim 144 (onomat.)
  • EEW 1982–83 288 (< baltt tai pikemminkin onomat.)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Balttilaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Donner 1884: 266 ← lt šárka id.
Larsson 1981 ASLU (3:2): 26 33–4 + Puolesta Balttilaiskielen korkea prestiisi kontaktiaikana toi kantasuomeen luksuslainoja l. uusia nimiä jo vanhastaan tunnetuille asioille, ja näihin voivat kuulua myös linnunnimet hanhi, harakka, kiuru, käki, lielo, rastas, teeri ja li palandəks.
Heikkilä 2012 SKYJ: 107 - Vastaan Kba muodon *šarka tulisi edustua **harka
Junttila 2015: 143 + Puolesta Kaikki ims vastineet palautuvat kolmitavuiseen asuun, mutta lyhyt klusiili vaihtelee geminaatan kanssa: sm, ink, ka harakka, vi harakas ~ ly ve harag, va araga, li aragys. Kba *šarkā on ehkä jo lainautuessaan saanut linnun ääntä jäljittelevän kolmitavuisen asun kksm *šaraka, jonka klusiili on kielittäin pidennyt säästyäksensä sanan ikonista asua uhanneelta toisen ja kolmannen tavun välisten klusiilien säännönmukaiselta kadolta. Samankaltainen vaihtelu on toisessakin linnunnimessä: sm kajakka, vi kajakas ~ sm kajava, kajaa, kajaja ym., ly ve kajag, va kajaga, li kajag.
Lang 2016: 17 + Puolesta Balttilaiskielen korkea prestiisi kontaktiaikana toi kantasuomeen luksuslainoja kuten sanat sisar, morsian, tytär, heimo, hammas, kaula, leuka, napa, leppä, metsä, harakka, tyhjä, heinä ja halla.
Junttila 2019 SUSA: 39–40 + Puolesta Lyydissä, vepsässä, vatjassa ja liivissä, joissa ”suffiksaalinen astevaihtelu” ei uhannut kantasuomen yksittäis-k-n klusiiliutta, edustuu alkuperäinen lyhyt klusiili, kun taas suomessa, virossa ja etelävirossa sana on mukautunut kkA-nominijohdostyyppiin (mustikka); virossa siihen ovat siirtyneet myös eräät puunnimet (kadakas) mutta suomessa ja etelävirossa mukautuminen on tapahtunut vain linnunnimissä, joissa -k-n säilyttämiselle on ollut selvä äänteellinen motivaatio.
Germaanisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Heikkilä 2012 SKYJ: 107 + (Schalin) ← ksk *harōkaz > isl hrókr id. Epenteettinen vokaali ge lähtömuodossa edustuu myös lainoissa haikara, hattara, kattara, matara, kakkara ja karhea

Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli


EVE:n sana-artikkeli

EVE:harakka

Keskustelu

Lopputavu

Santerin rekonstruktio yksittäis-*g:llä on luultavasti oikein, Petrin *harakka(s) kai pitäisi siis siirtää.

-kka-asujen selittämiseen ikonisuus ei liene välttämätöntä, vaan normaali diminutiivifunktiokin kelpaa: sama ilmiö *-ga-vartaloiden uudelleenmuokkautumisessa näkyy nimittäin myös ainakin vanhoissa slaavilaislainoissa piirakka ja saapikas. Diminutiivipäätteitä kyllä löytyy toisinaan vielä harakankin kokoisten lintujen nimistä, yleisenä ainakin lepinkäinen. Häkkiseltä (Linnun nimi: 362-363) löytyy muutama attestaatio myös esim. asuista neriäinen 'närhi' ja kuukainen ~ kuuskiainen 'kuukkeli'. --J. Pystynen (lähetä viesti) 27. huhtikuuta 2021 kello 21.37 (EEST)

Hyvä huomio. Selitykset voisi yhdistää, jos -kka oli alkujaan deminutiivinen, mutta -g-n kadottua kantasana jäi käytöstä ikonisuuden katkeamisen takia ja vain deminutiivijohdos säilyi.--Sjunttila (keskustelu) 28. huhtikuuta 2021 kello 16.30 (EEST)

Johdosetymologia

Petri Kallio on hiljattain esittänyt, että harakka voisi olla hara-sanan johdos. Harakalla on pitkä harottava pyrstö. SMS tuntee harakka-sanalle monia merkityksiä, jotka selittyvät haroittavasta muodosta tai asennosta. --Sjunttila (keskustelu) 3. tammikuuta 2023 kello 12.55 (EET)