Etymologiadata:imsm:haraga
*haraga
Vastineet:
- Suomi: harakka
- Karjala: harakka
- Vepsä: harag
- Vatja: araga
- Pohjoisviro: harakas
- Eteläviro: harak
- Liivi: arāgõz
mksm. *haraga (S.J.)
SSA:n sana-artikkeli
~ ink ka harakka | ly harak(ke̮), harakku, harag (mon. harakad) | ve harag (g. -an) | va araga, (Kukk) harakka | vi harakas, (murt.) harak | li arāgəz (sm > lpLu harāk id.)
- Ganander 1786 NFL 1 110 (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 122 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 83 (+ ve)
- Europaeus KKu 1867 126 (sm < ven t. liett)
- VW 2 1876 8 (+ li)
- Thomsen 1890 BFB 221 (+ ka; < baltt)
- Ojansuu 1918 KAÄH 34 (omap. onomat. sana)
- Kalima 1936 BL 96 (ims ? < baltt)
- Kiparsky Vir 1936 472 (onomat.)
- Mägiste 1952 UAJ 25 296 (onomat.)
- SKES 1955 57 (todennäk. < baltt)
- Mäger 1967 ELinnunim 144 (onomat.)
- EEW 1982–83 288 (< baltt tai pikemminkin onomat.)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Donner 1884: 266 | ← lt šárka id. | |||||
| Larsson 1981 ASLU (3:2): 26 33–4 | + | Puolesta | Balttilaiskielen korkea prestiisi kontaktiaikana toi kantasuomeen luksuslainoja l. uusia nimiä jo vanhastaan tunnetuille asioille, ja näihin voivat kuulua myös linnunnimet hanhi, harakka, kiuru, käki, lielo, rastas, teeri ja li palandəks. | |||
| Heikkilä 2012 SKYJ: 107 | - | Vastaan | Kba muodon *šarka tulisi edustua **harka | |||
| Junttila 2015: 143 | + | Puolesta | Kaikki ims vastineet palautuvat kolmitavuiseen asuun, mutta lyhyt klusiili vaihtelee geminaatan kanssa: sm, ink, ka harakka, vi harakas ~ ly ve harag, va araga, li aragys. Kba *šarkā on ehkä jo lainautuessaan saanut linnun ääntä jäljittelevän kolmitavuisen asun kksm *šaraka, jonka klusiili on kielittäin pidennyt säästyäksensä sanan ikonista asua uhanneelta toisen ja kolmannen tavun välisten klusiilien säännönmukaiselta kadolta. Samankaltainen vaihtelu on toisessakin linnunnimessä: sm kajakka, vi kajakas ~ sm kajava, kajaa, kajaja ym., ly ve kajag, va kajaga, li kajag. | |||
| Lang 2016: 17 | + | Puolesta | Balttilaiskielen korkea prestiisi kontaktiaikana toi kantasuomeen luksuslainoja kuten sanat sisar, morsian, tytär, heimo, hammas, kaula, leuka, napa, leppä, metsä, harakka, tyhjä, heinä ja halla. | |||
| Junttila 2019 SUSA: 39–40 | + | Puolesta | Lyydissä, vepsässä, vatjassa ja liivissä, joissa ”suffiksaalinen astevaihtelu” ei uhannut kantasuomen yksittäis-k-n klusiiliutta, edustuu alkuperäinen lyhyt klusiili, kun taas suomessa, virossa ja etelävirossa sana on mukautunut kkA-nominijohdostyyppiin (mustikka); virossa siihen ovat siirtyneet myös eräät puunnimet (kadakas) mutta suomessa ja etelävirossa mukautuminen on tapahtunut vain linnunnimissä, joissa -k-n säilyttämiselle on ollut selvä äänteellinen motivaatio. |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Heikkilä 2012 SKYJ: 107 | + | (Schalin) ← ksk *harōkaz > isl hrókr id. | Epenteettinen vokaali ge lähtömuodossa edustuu myös lainoissa haikara, hattara, kattara, matara, kakkara ja karhea |
Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Lopputavu
Santerin rekonstruktio yksittäis-*g:llä on luultavasti oikein, Petrin *harakka(s) kai pitäisi siis siirtää.
-kka-asujen selittämiseen ikonisuus ei liene välttämätöntä, vaan normaali diminutiivifunktiokin kelpaa: sama ilmiö *-ga-vartaloiden uudelleenmuokkautumisessa näkyy nimittäin myös ainakin vanhoissa slaavilaislainoissa piirakka ja saapikas. Diminutiivipäätteitä kyllä löytyy toisinaan vielä harakankin kokoisten lintujen nimistä, yleisenä ainakin lepinkäinen. Häkkiseltä (Linnun nimi: 362-363) löytyy muutama attestaatio myös esim. asuista neriäinen 'närhi' ja kuukainen ~ kuuskiainen 'kuukkeli'. --J. Pystynen (lähetä viesti) 27. huhtikuuta 2021 kello 21.37 (EEST)
- Hyvä huomio. Selitykset voisi yhdistää, jos -kka oli alkujaan deminutiivinen, mutta -g-n kadottua kantasana jäi käytöstä ikonisuuden katkeamisen takia ja vain deminutiivijohdos säilyi.--Sjunttila (keskustelu) 28. huhtikuuta 2021 kello 16.30 (EEST)
Johdosetymologia
Petri Kallio on hiljattain esittänyt, että harakka voisi olla hara-sanan johdos. Harakalla on pitkä harottava pyrstö. SMS tuntee harakka-sanalle monia merkityksiä, jotka selittyvät haroittavasta muodosta tai asennosta. --Sjunttila (keskustelu) 3. tammikuuta 2023 kello 12.55 (EET)