Etymologiadata:imsm:haraga/th

Sanatista
Balttilaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Donner 1884: 266 ← lt šárka id.
Larsson 1981 ASLU (3:2): 26 33–4 + Puolesta Balttilaiskielen korkea prestiisi kontaktiaikana toi kantasuomeen luksuslainoja l. uusia nimiä jo vanhastaan tunnetuille asioille, ja näihin voivat kuulua myös linnunnimet hanhi, harakka, kiuru, käki, lielo, rastas, teeri ja li palandəks.
Heikkilä 2012 SKYJ: 107 - Vastaan Kba muodon *šarka tulisi edustua **harka
Junttila 2015: 143 + Puolesta Kaikki ims vastineet palautuvat kolmitavuiseen asuun, mutta lyhyt klusiili vaihtelee geminaatan kanssa: sm, ink, ka harakka, vi harakas ~ ly ve harag, va araga, li aragys. Kba *šarkā on ehkä jo lainautuessaan saanut linnun ääntä jäljittelevän kolmitavuisen asun kksm *šaraka, jonka klusiili on kielittäin pidennyt säästyäksensä sanan ikonista asua uhanneelta toisen ja kolmannen tavun välisten klusiilien säännönmukaiselta kadolta. Samankaltainen vaihtelu on toisessakin linnunnimessä: sm kajakka, vi kajakas ~ sm kajava, kajaa, kajaja ym., ly ve kajag, va kajaga, li kajag.
Lang 2016: 17 + Puolesta Balttilaiskielen korkea prestiisi kontaktiaikana toi kantasuomeen luksuslainoja kuten sanat sisar, morsian, tytär, heimo, hammas, kaula, leuka, napa, leppä, metsä, harakka, tyhjä, heinä ja halla.
Junttila 2019 SUSA: 39–40 + Puolesta Lyydissä, vepsässä, vatjassa ja liivissä, joissa ”suffiksaalinen astevaihtelu” ei uhannut kantasuomen yksittäis-k-n klusiiliutta, edustuu alkuperäinen lyhyt klusiili, kun taas suomessa, virossa ja etelävirossa sana on mukautunut kkA-nominijohdostyyppiin (mustikka); virossa siihen ovat siirtyneet myös eräät puunnimet (kadakas) mutta suomessa ja etelävirossa mukautuminen on tapahtunut vain linnunnimissä, joissa -k-n säilyttämiselle on ollut selvä äänteellinen motivaatio.
Germaanisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Heikkilä 2012 SKYJ: 107 + (Schalin) ← ksk *harōkaz > isl hrókr id. Epenteettinen vokaali ge lähtömuodossa edustuu myös lainoissa haikara, hattara, kattara, matara, kakkara ja karhea

Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli