Etymologiadata:imsm:haraga/KBL

From Sanat
Jump to navigation Jump to search

*HARAGA > ve harag, va araga; ⇒ *-s > li arāgyz s.; ⇒ *harakka > sm ka harakka, uk harak; ⇒ *-s > vi harakas

A Pica pica; B (harv.): närhi, Garrulus glandarius; C kutomavirhe; D rukin liipotin, reen jalaksen tukisidos, vitsas; E vaahtopäinen aalto

Merkitysten levikki
Ab Ac A A A Ac A A AC AC A A
A
A A A A Ae Ad
A A A Ac

vsm vvi A

⇒ Ek harakki, (K) L arangas A

Balttilaislainaetymologia

< kksm *šaraka

← kba baP *šarkā < *śarhkah > lt šárka 1 Pica pica; 4 virhe kangasta kudottaessa; 5 kotona valmistettu kangas; 6 piiskan solmu; 7 omistajan merkki ratsupiiskassa; 9 rikkakukonkannus, Delphinium consolida; ? ksl (EDBIL) *sa·rhh > pl kaš sorb sroka, tš slk straka, sln sráka, rus ukr ven соро́ка, vven сарока Pica pica

~ pr sarke Pica pica (AlEW) ⇐ kba *śarkas > ven со́рок koirasharakka;

? (SEJL; toisin EDBIL; AlEW epäillen) ⇐ kie *ḱorh2- ⇒ kr κόραξ, lat corvus korppi, Corvus corax

~ ksl *swa·rhh > ~ kesl svrȁka, blg сврака Pica pica

Ba alkuperää esittää Donner 1884: 266. Heikkilä 2012b: 107 huomauttaa, että odotuksenmukainen asu olisi **harka. Junttilan 2015: 143 mukaan ”kba *šarkā on ehkä jo lainautuessaan saanut linnun ääntä jäljittelevän kolmitavuisen asun kksm *šaraka, jonka klusiili on kielittäin pidennyt säästyäksensä sanan ikonista asua uhanneelta toisen ja kolmannen tavun välisten klusiilien säännönmukaiselta kadolta ... Samankaltainen vaihtelu on toisessakin linnunnimessä: sm kajakka, vi kajakas ~ sm kajava, kajaa, kajaja ym., ly ve kajag, va kajaga, li kajag.”

Muu selitys

Heikkilä 2012b: 107 esittää Schalinin etymologiana ← ksk *harōkaz (< kge *xrōkaz) > isl hrókr id. Vastaava epenteettinen vokaali ge lähtömuodossa edustuu Heikkilän mukaan myös lainoissa haikara, hattara, Kaleva, kattara, matara, kakkara ja *karha.

Päätelmät

Merkityskehitys A > C on joko rinnakkainen ims murteissa ja liettuassa tai perustuu johonkin ulkopuoliseen malliin. Merkitykset DE voivat olla s:n *hara johdoksia.

Ge etymologian ongelmat ovat äänteellisiä. Kge ō ei edustu ims a:na, ja Heikkilän olettama epenteettinen vokaali sijoittuu ensitavuun vain sanoissa harakka, Kaleva ja *karha, joitten germaanisperäisyys ja väitetty substituutiosuhde jäävät siis todistamatta.

Ba sanue on ilmeisen onomatopoieettinen ja sen ikä jää todistamatta varmojen ie vastineitten puuttuessa. Myös ims sanueen kohdalla on otettava huomioon linnunnimille tyypillinen onomatopoieettisuus.

Joko ← ba t. onom.