Etymologiadata:imsm:haljas
*haljas
Vastineet:
- Suomi: ha(a)lea⇐
- Karjala: halie⇐
- Vepsä:
- Vatja: aĺĺaz
- Pohjoisviro: haljas
- Eteläviro: haĺas
- Liivi: ǭļaz
mksm. *haljas (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
haalea (Alm 1735; yl.), halea (1654; VarsSm Satak EPohjanm), halja (1732; VarsSm LUus) ’lenseä, lauha (esim. vesi, ilma); vaalea, haalistunut, kalpea; sininen (erik. vaaleansininen); laimea, laiha, heikko; lauhkea, surullinen / lau(warm); fahl, hell(blau); blaß’, haaleta, haalistua
~ ink hālia ’haalea; haalean värinen’, hallīa ’suru, ikävä’ | ka hoalie, hoalakka ’haalea, vaalea, kalpea, vähäverinen’, hoalistoa ’haalistaa, vaalentaa, lämmittää haaleaksi’, hoalistuo ’ilmasta: lämmetä; haalistua, vaaleta, virttyä’, halie ’vaalea, kelmeä, kirkas, valju, haalea; rakas, armas, kiintynyt jhk’ | va (Kukk) hallia ’ikävä’ | vi hale (g. -da) ’haikea, surullinen, murheellinen; surkea, kurja, viheliäinen; säälittävä, surkuteltava; (murt.) vaalea, heikosti värjätty’, halastada ’armahtaa, antaa armoa; sääliä’ | li alāstə id., alāstli ’armelias’.
~ ink hālia ’haalea; haalean värinen’, hallīa ’suru, ikävä’ | ka hoalie, hoalakka ’haalea, vaalea, kalpea, vähäverinen’, hoalistoa ’haalistaa, vaalentaa, lämmittää haaleaksi’, hoalistuo ’ilmasta: lämmetä; haalistua, vaaleta, virttyä’, halie ’vaalea, kelmeä, kirkas, valju, haalea; rakas, armas, kiintynyt jhk’ | va (Kukk) hallia ’ikävä’ | vi hale (g. -da) ’haikea, surullinen, murheellinen; surkea, kurja, viheliäinen; säälittävä, surkuteltava; (murt.) vaalea, heikosti värjätty’, halastada ’armahtaa, antaa armoa; sääliä’ | li alāstə id., alāstli ’armelias’.
Lähdekirjallisuus:
- J. Krohn 1872 Suomi 2:10 137 (sm halea ~ vi hale)
- Kettunen 1938 LivW 7 (vi halastada ~ li)
- SKES 1955 45 (sm ~ li)
- EEW 1982–83 268 (vi sanojen yhteyteen kuuluu varmasti vain li ja sm halea ’surullinen’)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Thomsen 1890: 116 | + | ⇐ *halja- ← ba vrt. lt žãlias, lv zaļš ’vihreä; tuore, raaka; vahva’, pr saligan ’vihreä’; merk. vaik. ⇐ halla | Vs haljas jatkaa alkuperäistä ksm muotoa, sm halea on ksm -EtA-adjektiivien vaikutusta | |||
| SEGV 1994: s.v. aĺĺaZ | + | Puolesta | Lähtömuoto < kie *ǵhol-jo-s ⇐ *ǵhel- 'loistaa, hohtaa; keltainen, vihreä, harmaa t. sininen' > mia hariḥ 'hailakka, kellertävä, vihertävä (myös oriista)', kr χόλος 'katkera; katkeruus' ja lat (h)ōlus 'vihannekset, kaali' | |||
| Kim 2019 FS Kallio: 113 | + | Puolesta | Merkitysparalleeleina suhteeseen 'vihreä, keltainen' + 'kirkas' sm selkeä, jos tämä ← kie, ja tamilin (Paliyani) manja 'keltainen; kirkas' |
Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Tähän pitäisi lisätä, että sm (Kallivere) haljas on laina virosta.
- Jos näin on, niin pikemmin suomen vastine pitäisi vaihtaa; YSuS ei ollenkaan pidä kirjaa perintösanojen rinnalla esiintyvistä lainasanoista. Mikähän suomen muoto mahtaisi olla primäärein, halea ehkä?
- Jos haluaa, niin nyt jo voi kyllä luoda sentyyppisiä sivuja kuin Etymologiadata:fin:haljas ja merkitä niitä lainasanoiksi mallineella Malline:lainasana (menevät tilapäiseen luokkaan Luokka:Lainasanat). --J. Pystynen (lähetä viesti) 12. syyskuuta 2020 kello 20.29 (EEST)
- Sanoisin myös, että ensisijainen vastine suomessa on ha(a)lea 'vaalea, haalistunut, kalvakka, kelmeä; vaaleansininen', josta > 'laimea, väljähtynyt (juoma t. keitto)'. Samanmerkityksinen haljakka lienee lähinnä muotojen halea ja hallakka (⇐ halla) kontaminaatio. Siksi myös karjalan haljakka olisi syytä poistaa tästä ja vaihtaa sen tilalle halie '1. vaalea, kelmeä, kirkas, valju, haalea; 2. rakas, armas, kiintynyt jhk.'. Sen olen tulkinnut vanhemmaksi vastineeksi värimerkityksiselle adjektiiville ainakin merkityksessä 1. Merkitys 2 selittyy ehkä paremmin johdoksena germaanisperäisestä haluta-verbistä.
- Karjalassa on myös pitkävokaalinen hoalie, joka nyt mainitaan halëda-sivulla (josta se mielestäni pitäisi poistaa). Sen merkitys 'ei kuuma eikä kylmä' on levikin perusteella nuori, vain itä+pohjoissuomalais-inkeriläis-karjalainen, joten sen perusteella myös hoalie on nuorempi kuin lyhytvokaalinen halie.
- Jätän nyt tässäkin tilaa keskustelulle ennen kuin jatkan yleistajuista artikkelia. --Sjunttila (keskustelu) 1. lokakuuta 2020 kello 20.59 (EEST)
- Päivitin nyt sivun niin, kuin Petrin kanssa FB:ssa sovin.--Sjunttila (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 18.59 (EEST)