Etymologiadata talk:imsm:haljas

Page contents not supported in other languages.
Sanatista

Tähän pitäisi lisätä, että sm (Kallivere) haljas on laina virosta.

Jos näin on, niin pikemmin suomen vastine pitäisi vaihtaa; YSuS ei ollenkaan pidä kirjaa perintösanojen rinnalla esiintyvistä lainasanoista. Mikähän suomen muoto mahtaisi olla primäärein, halea ehkä?
Jos haluaa, niin nyt jo voi kyllä luoda sentyyppisiä sivuja kuin Etymologiadata:fin:haljas ja merkitä niitä lainasanoiksi mallineella Malline:lainasana (menevät tilapäiseen luokkaan Luokka:Lainasanat). --J. Pystynen (lähetä viesti) 12. syyskuuta 2020 kello 20.29 (EEST)
Sanoisin myös, että ensisijainen vastine suomessa on ha(a)lea 'vaalea, haalistunut, kalvakka, kelmeä; vaaleansininen', josta > 'laimea, väljähtynyt (juoma t. keitto)'. Samanmerkityksinen haljakka lienee lähinnä muotojen halea ja hallakka (⇐ halla) kontaminaatio. Siksi myös karjalan haljakka olisi syytä poistaa tästä ja vaihtaa sen tilalle halie '1. vaalea, kelmeä, kirkas, valju, haalea; 2. rakas, armas, kiintynyt jhk.'. Sen olen tulkinnut vanhemmaksi vastineeksi värimerkityksiselle adjektiiville ainakin merkityksessä 1. Merkitys 2 selittyy ehkä paremmin johdoksena germaanisperäisestä haluta-verbistä.
Karjalassa on myös pitkävokaalinen hoalie, joka nyt mainitaan halëda-sivulla (josta se mielestäni pitäisi poistaa). Sen merkitys 'ei kuuma eikä kylmä' on levikin perusteella nuori, vain itä+pohjoissuomalais-inkeriläis-karjalainen, joten sen perusteella myös hoalie on nuorempi kuin lyhytvokaalinen halie.
Jätän nyt tässäkin tilaa keskustelulle ennen kuin jatkan yleistajuista artikkelia. --Sjunttila (keskustelu) 1. lokakuuta 2020 kello 20.59 (EEST)
Päivitin nyt sivun niin, kuin Petrin kanssa FB:ssa sovin.--Sjunttila (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 18.59 (EEST)