| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Thomsen 1869: 33
|
|
|
|
|
< *haina ← ba *šainas vrt. lt šiẽnas [id.]; ~ saa suoidni [’heinä, ruoho’]
|
|
| Donner 1884: 262 264
|
|
|
+ |
|
Tarkennus: vrt. myös lv siens id.
|
Lt š:ää vastaa ba lainoissa h
|
| Hanusz 1886 RozpriSpraw: 271
|
|
|
+ |
|
Tarkennus: vrt. myös pl siano id.
|
|
| Thomsen 1890: 101–2 147 223
|
+ |
+ |
+ |
|
Tarkennus: lähtömuotona ba neutri, vrt. mksl n сѣно id.
|
Sm vi -ei- ei ole alkuperäinen, vaan < -ai-, kuten osoittavat li āina, vs hain ja psaa suoidni id., vrt. myös reisi, seinä ja seiväs; karjatalous- ja laidunsanastosta balttilaislainoja ovat myös apila, halli, harja, härkä, juhta, jäärä, karva, kulo, laukki, luhta, muli, oinas, paimen, rieska, torvi, vihvilä, villa, vuohi ja ätelä
|
| Būga 1908: 23–4
|
|
|
+ |
|
Tarkennus: ← esilt šēna-
|
Lähtömuodon vastine on kr κοινά ’rehu’
|
| Būga 1921 ŠvD: 34–5
|
|
|
+ |
|
Tarkennus: lähtömuotona ba n *šeinan
|
Lähtömuoto ⇐ kie *ḱoino-m
|
| Karsten 1922 Översikt (B3): 58
|
+ |
|
|
|
Puolesta (← ba *-ai-)
|
Myös sm leipä ja keihäs palautuvat -ai-llisiin (ge) lähtömuotoihin
|
| Jacobsohn 1925 ANF: 268–9
|
+ |
|
|
|
Puolesta (← ba *-ai-)
|
Eteläviron, liivin ja saamen -ai-kannan alkuperäisyydestä todistaa myös seisoa-verbin edustus, vs saisa- ~ psaa čuožžo-
|
| Nieminen 1957 NPhM: 30
|
|
|
|
|
Tarkennus: Lähtömuotona ba n *šainan
|
|
| Skardžius 1957 ZSlPh: 377
|
|
|
|
|
Tarkennus: Lähtömuotona ba m *šeinas
|
|
| Nirvi 1964 Suomi (1): 152
|
+ |
|
|
|
Puolesta
|
Sama ims vokaalivaihtelu on ba lainassa leinä
|
| Kazlauskas 1968 Ba: 125–6
|
x |
|
|
|
Puolesta
|
Ims -ai-lliset ja -ei-lliset muodot ovat voineet lainautua eri ba murteista [ks. tarkemmin]
|
| Kiparsky 1968 Vir: 311–2
|
x |
|
|
|
Puolesta
|
Ims diftongivaihtelu tuskin palautuu ba murrevariaatioon, koska mistään ba murteesta ei ole löydetty ai ~ ei -vaihtelua samoista sanoista, ja koska sama vartalo on myös seisoa-sanassa
|
| Mažiulis 1970: 85
|
|
|
|
|
Tarkennus: Lähtömuotona iba n *šeina
|
|
| Liukkonen 1973 Vir: 17 22–3 25
|
+ |
|
|
|
Tarkennus: < ksm *šajna ← ba
|
Sama ims vokaalivaihtelu on ba lainassa reikä; ba lainojen mukana yleistynyt e_a-kombinaatio levisi sporadisesti sanoihin, joihin se alun perin ei kuulunut, ja näin muodostuneet ej_a-sanat muuttuivat edelleen ej_ä-sanoiksi
|
| Koivulehto 1979 FS Fromm: 137
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Balttilaisperäistä maanviljelyssanastoa ovat myös korsi ja siikanen
|
| Sammallahti 1984 Juuret: 143
|
+ |
|
|
|
Puolesta
|
Ennen ba kosketuksia ksm ej oli hyvin harvinainen tai puuttui kokonaan
|
| Koivulehto 1990 ImsKielik: 148–9
|
|
|
+ |
|
Puolesta (← ba *-ai-)
|
Sl ja kr edustukset edellyttävät kba lähtömuotoon -ai-diftongin, joka > iba -ie- kuten esim. sanoissa lt dieveris ja piemuo [ks. tarkemmin]
|
| Mažiulis 1997 s.v. salta: 51
|
+ |
|
x |
|
Tarkennus: ← ba *śeinan
|
Ba a-vartaloisen neutrin pääte ei ollut *-a vaan *-an, mutta lähtömuodon -n uudelleenhahmottui ksm:ssa taivutuspäätteeksi ja jäi siksi pois lainavartalosta
|
| SEJL 2007: s.v. šienas
|
|
|
|
|
Puolesta (← ba *-ei-)
|
Lähtömuotona ba murt. *šeina- < *šaina-
|
| Kallio 2008 FS Kortlandt: 274
|
|
|
+ |
|
Puolesta (← ba *-ai-)
|
Lähtömuodossa baP ai, joka palautuu kba diftongeihin ai ja ei
|
| Vaba 2011 KjK: 753
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Balttilaisperäistä maanviljelyssanastoa ovat myös halme, herne, kupo, ohdake, pahmas, pelu, rahje, rouhia, siemen, vako sekä vi kõblas ja uba
|
| Heikkilä 2013 Vir: 583–92
|
+ |
|
|
|
Puolesta (← ba *-ai-)
|
Pohjoisen ja keskisen ims:n äänteenmuutos ai > ei tapahtui konsonanttien l, r, s ja š jäljessä
|
| Aikio 2014 LU: 90
|
+ |
|
|
|
Puolesta (← ba *-ai-)
|
Sm -ei- on < ksm *-ai- kaikissa kantasuomea vanhemmissa esiintymissä
|
| Kallio 2014 FFF: 159
|
+ |
|
|
|
Puolesta
|
[Esimerkkejä *ai > *ei -muutoksesta mksm Suomenlahden kantamurteessa]
|
| Vaba 2014 LU: 23
|
+ |
|
|
|
Puolesta
|
Lv murteissa -n-suffiksin eteen kehittynyt epenteettinen vokaali ei edustu ba lainoissa, joitten lähtömurteessa sitä ei siis ollut: heinä, herne, hihna, kaarna, reuna, seinä, vaarna.
|
| Lang 2016 ESUKA 7: 17
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Balttilaiskielen korkea prestiisi kontaktiaikana toi kantasuomeen luksuslainoja kuten sanat sisar, morsian, tytär, heimo, hammas, kaula, leuka, napa, leppä, metsä, harakka, tyhjä, heinä ja halla.
|
| Lang 2018: 208
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Balttilaisperäistä alkeellisesta kaskiviljelystä todistavaa sanastoa ovat myös hanhi, puuro, suova, talkoot, tarha, vakka ja vuona.
|
