vilkkua

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *vilkku-

suomen vilkkua
karjalan vilkkoa
vepsän '
vatjan vilkkua
viron vilkuma
eteläviron M/T?
liivin vilkõ

Levikki ja merkitykset

Verbi vilkkua itämerensuomalaisine vastineineen kuvaa lyhyitä näköaistimuksia aiheuttavia ilmiöitä. Merkitykseltään sitä lähelle tulevat verbit välkkyä, välähdellä, vilahdella ja pilkahdella.

Alkuperä

Vilkkua kuuluu samaan nopeita tai kirkkaita näköhavaintoja ilmaisevaan sanasikermään kuin mm. verbit vilahtaa, välähtää ja vilistä sekä adjektiivi vilkas. Se lienee alkuaan vokaalinvaihdoksella saatu variantti välkkyä-verbistä, jonka alkuperä puolestaan on kantauralista periytyvässä valkea-adjektiivissa.