EVE:valhe

From Sanat

Etusivutunnus madallettuna.jpg

valhe

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *valëh

  • suomen valhe
  • karjalan valeh
  • vepsän '
  • vatjan valõ
  • viron vale
  • eteläviron ?? võlsś←
  • liivin S vādl←

Levikki ja merkitykset

karjala
vatja
*valëh-asuun palautuva sana, suomessa valhe ja vale, merkitsee ympäri itämerensuomen valheellista, petollista puhetta ja myös adjektiivisesti tai yhdyssanan alkuosana (esim. valekatto, valekuollut) väärää, näennäistä, jäljiteltyä tai tilapäistä (ainakin suomessa, karjalassa, virossa ja vatjassa). Vastaava verbi valehdella tunnetaan laajasti, mahdollisesti myös sammuneesta salatsinliivistä (vādl ? < *va(le)htele-). Eteläviron võlsś tuskin on valhe-sanan vastine, vaan lainaa alasaksin adjektiivista valsch 'väärä', josta ruotsin kautta tulee myös suomen falski.

Alkuperä

Suomen yleiskielen vale-sanan variantti valhe on alkuaan lounaismurteinen muoto.

Sanaa on arveltu johdokseksi valaa-verbistä, joka ainakin inkeroisessa, vatjassa ja vepsässä merkitsee myös valehtelemista. Tämä käyttö saattaa kuitenkin olla myöhäistä merkityslainaa venäjän verbistä лить ’kaataa, valaa; puhua perättömiä’.

Toisaalta on viitattu siihen, että vale tarkoittaa myös (suoleen valettua) makkaraa, ja muistakin samantapaisen ruoan nimityksistä on tullut tyhjän puheen nimityksiä, kuten palttu, palturi ja pöty. Näitä selityksiä vastaan puhuu kuitenkin se, että vanhat verbikantaiset --nominit ovat säännöllisesti alkuaan k-loppuisia, kuten valaa-verbistä johdettu vepsän vale̮g, karjalan vale merkityksessä 'rankkasade', kun taas valhetta merkitsevä sana on h-loppuinen.

Luultavammin taustalla onkin substantiivi vala, jonka etäsukukielten vastineet merkitsevät sanaa, laulua ym. (johto-opillisina vertauskohtina esim. hurmahurmëh; peräpereh).