Etymologiadata:imsm:valëh

*valëh

Vastineet:

• Suomi: valhe
• Karjala: valeh
• Vepsä:
• Vatja: valõ
• Pohjoisviro: vale
• Eteläviro:
• Liivi: S vādl⇐

mksm. *valëh (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

valhe (LounSm), vale (Agr; itämurt. Häme KPPohjanm PSm) ’Lüge’, murt. myös valeh (Kymenl), vales (EPohjanm ja ymp.), vale- ’näennäinen, tilapäinen, jäljitelty’ (yhd:n alkuosana: valeikkuna, -katto; -kuollut ym.), johd. valehdella (Agr; yl., vanh. kiel. ja murt. myös valhetella)
~ ink vale ’vale’, valehella ’valehdella’ | ka valeh ’valhe, petos; (a.) epäluotettava; joutava; tilapäinen’, valehtoa ’valehdella; pettää’, valehella id. | ly vale̮h ’valhe’ | va (Tsv) vale̮ ’valhe’, valokatto ’valekatto’ | vi vale ’valhe’, valesti ’väärin’, valekatus ’valekatto’, valetada ’valehdella’, murt. valestada, valetleda id. | ? li (Sal) vādl ’valehdella’ (? < *va(le)htele-).

Arveltu johd:ksi v:stä valaa, ks. tätä. Merk:n kannalta selitystä on toisaalta perusteltu sillä, että valaa tarkoittaa ink ka ve taholla myös ’puhua pötyä, valehdella’, ja toisaalta on esitetty, että lähtökohtana olisi konneksio puhua valehta, missä vale(h) = ’suoleen valettu makkara’, vrt. puhua pötyä, palturia ym. — Vrt. myös vala.

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1787 NFL 3 252 (sm ~ vi)
• Setälä 1890–91 ÄH 314 (+ ka)
• Kettunen 1938 LivW 473 (? + li)
• Mägiste Vir 1954 146
• Vilkuna Vir 1965 380 (val(h)e = vale ’makkara’)
• SKES 1975 1616–17 (+ ly; ? ← valaa ’puhua perättömiä’)
• Koivulehto 1998 SUST 228 241, 244 (ei ← valaa, jonka merk. ’puhua perättömiä’ < ven)

[valhe Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:valhe

Keskustelu

valëh ⇐ vala?

Ehdotin nyt yleistajuisen etymologiasivun luonnoksessa EVE:valhe, että valaa-verbin sijaan valëh olisi paremminkin johdos vala-substantiivista. Kritiikkiä ja parannusehdotuksia otetaan vastaan. Ennen kaikkea tuossa SSA:n esittämässä vanhassa etymologiassa on ongelmallista, että vanhat deverbaalijohdokset ovat yleensä -ek, ei -eh-nomineja. Onko tätä johtosuhteen mahdollisuutta aiemmin esitetty spesifimmin kuin SSA:n "vrt. myös"? --Juha Kuokkala (keskustelu) 20. kesäkuuta 2021 kello 04.52 (EEST)

Niin, SSA sanoo myös sana-artikkelissa vala: "Ehkä onomat. sana, vrt. valehdella - - ja valittaa - -." Että tuota. Mitähän tässä nyt on ajateltu. --Juha Kuokkala (keskustelu) 20. kesäkuuta 2021 kello 06.01 (EEST)

Muuten onkohan tuolle venäjän лить-verbin merkitykselle ’puhua perättömiä’ jotain muuta lähdettä kuin SKES (s.v. valaa, valhe)? Kuusisen–Ollikaisen venäjän sanakirja ei sellaista tunne, ja Koivulehto 1998 viittaa myös asiassa SKES:iin. Pitäisi varmaan katsoa murresanakirjoista. --Juha Kuokkala (keskustelu) 20. kesäkuuta 2021 kello 04.54 (EEST)

Eteläviro

Eteläviron sanan kuuluminen tähän epäilyttää. EES pitää sitä lainana alasaksista. Pohjoisvirossakin on võlts. a > õ voi varmasti tässä olla aika tuorekin (ekspressiivislähtöinen?) muutos. Kysyin Petriltä ja hän piti epäilystä perusteltuna, joten merkitsen vastineen kahdella kysymysmerkillä.--Sjunttila (keskustelu) 2. heinäkuuta 2022 kello 16.16 (EEST)