nuokkua

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *nookku-

suomen nuokkua
karjalan '
vepsän '
vatjan '
viron nookuma
eteläviron '
liivin S nuok

Levikki ja merkitykset

karjala ńuokahtoakseh · viro noogutama · viro nookuma

Verbi nuokkua viron ja salatsinliivin vastineineen merkitsee kumartumista, kallistumista, taipumista, ainakin suomen ja viron verbit nimenomaan ihmisen pään painumista, nyökkäämistä tai nyökyttämistä. Sanan etuvokaalinen variantti on suomen nyökätä, nyökyttää. Samankaltaisessa merkityksessä esiintyy myös nuokka-kantaisia adverbejä: (pää) nuokassa, nuokallaan 'painuksissa, riipuksissa'. Nämä kaikki ovat suomessa lähinnä länsimurteisia; itämurteissa esiintyy sen sijaan uu:llisia variantteja: nuukahtaa, nuupahtaa ’lyyhistyä’, (pää) nuukallaan, nuukassa, nuupallaan.

Alkuperä

Kyseessä on mahdollisesti nokka-sanaan pohjautuva pitkävokaalinen ekspressiivinen johdos, vrt. murteelliset variantit noukka, nuokka 'nokka'. Nuokkuessa ihminen ikään kuin "nokkii". Tämän verbin vanha äännevariantti puolestaan saattaa olla nukkua, joka useimmissa itämerensuomalaisissa kielissä merkitsee torkkumista.

Viron ja (länsi)suomen nuokkua-verbiin eivät varmaankaan suoraan liity aunuksenkarjalasta kirjatut sanat kuten ńuokissus ’heikkous, voimattomuus’, ńuokahtoakseh ’nousta vaivalloisesti (istumaan)’, jotka ovat pikemmin ńo-alkuisten sanojen pohjalta syntyneitä myöhäisiä variantteja, vrt. ńokka ~ ńuokka.