juoma

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *jooma

suomen juoma
karjalan juuma
vepsän '
vatjan jooma
viron joom
eteläviron ju̬u̬m
liivin jūom

Levikki ja merkitykset

Kaakkois-Suomen rannikon ja saarten murteissa tunnetulla sanalla juoma 'väylä matalassa vedessä' on suunnilleen samanmerkityksisiä syvää vedenkohtaa merkitseviä vastineita muissa itämerensuomalaisissa kielissä lyydiä ja vepsää lukuunottamatta. Vatjassa ja viron läntisissä murteissa sana voi merkitä myös matalikkoa ja eri puolilla viron murteita myös maaston pitkänomaisia muodostelmia tai yleensä erilaisia viiruja ja juonteita, kuten myös juoma paikoin suomen kaakkois- ja keskipohjalaismurteissa. Tähän sanaan liittyy johdoksena suomessa ja karjalassa esiintyvä juomu 'juova, naarmu, raita, sauma, rako' ja ilmeisesti äännevarianttina myös juova 'raita, vana, ura', paikoin hämäläis- ja pohjalaismurteissa myös 'veden uoma'.

Alkuperä

Kyseessä on luultavasti aineksiltaan sama johdos juoda-verbistä kuin 'juomista' tarkoittava juoma.

Ajatuksena lienee ollut alkuaan, että vesi kuluttaa, "juo" itselleen uomaa. Samaa perua on myös partisiippijohdos juopa, joka suomen murteissa tarkoittaa 'vanan, juovan' lisäksi 'joen uomaa'. Juova saattaakin osin olla myös tämän johdoksen variantti.

Kaikkien näiden sanojen merkityksen kehitykseen on voinut vaikuttaa äänteellisesti samankaltainen, 'viirua, jonoa' ym. merkitsevä juoni.