Etymologiadata talk:imsm:ulko

Liivin asut

Muistelen puhuneeni Jannen juhlakirjan laatimisen aikoihin tästä jonkun kanssa, oli kai Juha tai Niklas: olisivatkohan liivin g:ttömät asut katsottavissa läheisten postpositiovartaloiden al- < *ala ja il- < *üli analogiaksi, ja onkohan tästä kukaan ennen huomauttanut? --J. Pystynen (lähetä viesti) 8. joulukuuta 2023 kello 20.22 (EET)

Kantavartalosta

Johdosetymologiasta en hahmota muuten miksi siihen oletetaan vartaloa *ula-. Niin liivi kuin komikaan ei osoita 2. tavun *a:ta, ja jos *ul-k-o todella on johdos ja ullõ < *ul-na jne., näiden kannaksi luontevampi olisi ei-avoin vartalo *ulə-. --J. Pystynen (lähetä viesti) 8. joulukuuta 2023 kello 20.22 (EET)

Korjaan SSA:n/SES:n naapurisanueet luettuani saman tien: tietysti perustuu viron verbiin ulatuma ja myös oletukseen että vielä ulappa olisi sama sanuetta. Ehkä myös liivin nomini ulā 'katos' ('Vordach') voisi edustaa paljasta vartaloa (Ojansuu Vir. 1907/8 jossa analyysinä = ulottua mutta ≠ ulko-). Tämä näyttää oikeastaan näistä sievimmältä todisteista, koska vi. ulatuma, sm. ulottua, sm. ulappa voisivat raskaan johtimen etisinä edustaa myös jo johdettuja asuja *ulga-tt-u-, *ulga-ppa (so. ei vartalosta *ula- vaan *ul-ka-). Vai onko ulottua-verbillä jotain sellaisia länsimurteisia / vanhan kirjasuomen avainmuotoja joissa ehdottomasti pitäisikin tässä tapauksessa edustua **ulvottua tms.? --J. Pystynen (lähetä viesti) 8. joulukuuta 2023 kello 20.38 (EET)

k:ttomaan kantavartaloon viittaavat selvästi ainakin johdosverbin vastineet liivissä: ulātə ja vepsässä: ulutada, ulotada ja uletuda ~ ulotuda 'ulottua; riittää', ks. tietue *ulëtta-. --Juha Kuokkala (keskustelu) 10. joulukuuta 2023 kello 01.47 (EET)