Etymologiadata:imsm:ulko
*ulko
Vastineet:
- Suomi: ulko
- Karjala: ulko-
- Vepsä: ulgostada⇐
- Vatja: ulko-
- Pohjoisviro: ulgu-
- Eteläviro:
- Liivi: ullõ⇐
mksm. *ulko < kksm. *ulko < vksm. *ulka-w (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
ulko (Agr) ’das Draußen, das Freie; Außen-’: sijam. (yl.) ulkona, ulkoa, ulos, yhd. ulkoilma, -maa (Ljungo 1609, jolla myös a. ulkomainen), -muisti, -näkö, -puoli, johd. ulkoinen, ulkosalla (laajalti murt.) ’ulkoilmassa’, ulkonainen, ulota (:ulkonee), ulkoneva, ulostaa murt. myös ’työntää (rannasta) poispäin (venettä, tukkeja tms.; paik. I- ja PSm); näkyä selvästi, huomiota herättävästi (paik. Satak EPohjanm)’, uloste
~ ink ulko-: ulos ’ulos’, ulkōl ’ulkona’, ulkonta ’ulkoa’, ulkopōl ’ulkopuoli’ | ka ulko-: ulkona, ulkuo, ulos, yhd. ulkoilma, johd. ulkoine ’ulko-, ulkoinen, ulkopuolinen’, ulossus ’ulostus’ | ly ulgoze ’ulos’, ulgoińe ’ulko-’, ulgostazetta ’ulostaa’ | ve ulgostada ’ulostaa’ | va (Tsv) uloz ’ulos’, ulkopōlīn ’ulkopuolinen’ (varmaankin < sm) | vi ulgu-: ulgumeri, -vesi ’avomeri, -vesi’ | li ullə ’ulkona’, uldə, uldəst ’ulkoa’, uldzə ’ulos’
~ ink ulko-: ulos ’ulos’, ulkōl ’ulkona’, ulkonta ’ulkoa’, ulkopōl ’ulkopuoli’ | ka ulko-: ulkona, ulkuo, ulos, yhd. ulkoilma, johd. ulkoine ’ulko-, ulkoinen, ulkopuolinen’, ulossus ’ulostus’ | ly ulgoze ’ulos’, ulgoińe ’ulko-’, ulgostazetta ’ulostaa’ | ve ulgostada ’ulostaa’ | va (Tsv) uloz ’ulos’, ulkopōlīn ’ulkopuolinen’ (varmaankin < sm) | vi ulgu-: ulgumeri, -vesi ’avomeri, -vesi’ | li ullə ’ulkona’, uldə, uldəst ’ulkoa’, uldzə ’ulos’
= lp olˈgo: olˈgon ’ulkona’, olgus ’ulos’, N olgoniđ (Pi Lu In Ko Kld T) ’ulota’ | syrj i̮l-: i̮le̮ ’kauas’, i̮li̮n ’kaukana’, i̮li̮ś ’kaukaa’. — Sana lienee vanha johd. siitä vartalosta *ula-, josta myös ulottua (ks. tätä); syrj sekä periaatteessa myös li sana voi olla tämän vanhan kantavartalonkin vastine (vrt. li allə ’alla’, aldə, aldəst ’alta’, johd. vart:sta ala-).
Lähdekirjallisuus:
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 518 (sm ~ lpR)
- Lönnrot 1854 Enare 241 (sm ~ lpN In)
- Wiedemann 1859 MélR 3 691 (+ li)
- Weske 1873 Untersuch 45 (+ vi)
- Tunkelo 1946 VeKÄH 535 (+ ve)
- E. Itkonen 1959 JuhlakHakulinen 135–37 (+ syrj, joka aiemmin rinnastettu sanaan esi-)
- SKES 1975 1529–31 (+ ka ly, va (? < sm))
- Häkkinen 1987 ES 347
- UEW 1988 803 (sm ~ lp syrj)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Itkonen 1959 FS Hakulinen: 135–7 | x | + | = saaP olgu, I olgo 'ulkoilma, ulkotilat, ulkopuoli' (taivutusmuotoineen koko saamessa), ko ыл- 'kauka'- (ыл-ö 'kauas', ыл-ын 'kaukana', ыл-ысь 'kaukaa') | |||
NES 2004: s.v. ulko- | + | Puolesta (vaihtoehtoisena) | ko vastine ei todista konsonanttiyhtymästä |
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
SSA 2000: s.v. ulko | = saaP olgu 'ulkoilma, ulkotilat, ulkopuoli' (taivutusmuotoineen koko saamessa) ⇐ *ula- (⇒ ulottua) = li, ko ыл- 'kauka'- | vrt. li allõ jne. ⇐ *ala- | ||||
NES 2004: s.v. ulko- | + | Puolesta (vaihtoehtoisena) | ko vastine ei todista konsonanttiyhtymästä | |||
Kuokkala 2018 UH11: 26 | + | Puolesta | lyhyempään vartaloon *ula- viittaavat myös li ullõ, uldõ(st), ulzõ | |||
UED 2020: s.v. *ulko- | - | - | Vastaan | perustelematta äänneasun ja merkityksen kannalta; saaKo vuällad, Ki вуаллэ, T oallad 'ulottua, yltää' (< ksaa *oalō-) poikkeaa vokaaliltansa sm verbistä ulottua |
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Liivin asut
Muistelen puhuneeni Jannen juhlakirjan laatimisen aikoihin tästä jonkun kanssa, oli kai Juha tai Niklas: olisivatkohan liivin g:ttömät asut katsottavissa läheisten postpositiovartaloiden al- < *ala ja il- < *üli analogiaksi, ja onkohan tästä kukaan ennen huomauttanut? --J. Pystynen (lähetä viesti) 8. joulukuuta 2023 kello 20.22 (EET)
Kantavartalosta
Johdosetymologiasta en hahmota muuten miksi siihen oletetaan vartaloa *ula-. Niin liivi kuin komikaan ei osoita 2. tavun *a:ta, ja jos *ul-k-o todella on johdos ja ullõ < *ul-na jne., näiden kannaksi luontevampi olisi ei-avoin vartalo *ulə-. --J. Pystynen (lähetä viesti) 8. joulukuuta 2023 kello 20.22 (EET)
- Korjaan SSA:n/SES:n naapurisanueet luettuani saman tien: tietysti perustuu viron verbiin ulatuma ja myös oletukseen että vielä ulappa olisi sama sanuetta. Ehkä myös liivin nomini ulā 'katos' ('Vordach') voisi edustaa paljasta vartaloa (Ojansuu Vir. 1907/8 jossa analyysinä = ulottua mutta ≠ ulko-). Tämä näyttää oikeastaan näistä sievimmältä todisteista, koska vi. ulatuma, sm. ulottua, sm. ulappa voisivat raskaan johtimen etisinä edustaa myös jo johdettuja asuja *ulga-tt-u-, *ulga-ppa (so. ei vartalosta *ula- vaan *ul-ka-). Vai onko ulottua-verbillä jotain sellaisia länsimurteisia / vanhan kirjasuomen avainmuotoja joissa ehdottomasti pitäisikin tässä tapauksessa edustua **ulvottua tms.? --J. Pystynen (lähetä viesti) 8. joulukuuta 2023 kello 20.38 (EET)
- k:ttomaan kantavartaloon viittaavat selvästi ainakin johdosverbin vastineet liivissä: ulātə ja vepsässä: ulutada, ulotada ja uletuda ~ ulotuda 'ulottua; riittää', ks. tietue *ulëtta-. --Juha Kuokkala (keskustelu) 10. joulukuuta 2023 kello 01.47 (EET)