Etymologiadata:imsm:ala
*ala
Vastineet:
mksm. *ala < kksm. *ala < vksm. *ëla (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
ala (Agr; yl.) ’das Untere, das unten od. unterhalb, im Machtbereich od. im Besitz von etw. od. jmdm. Befindliche; Unterlage; unter-; Gebiet, Fläche; Bereich’, taiv.-muotoja: ala (< *alak, vanha latiivi) ’alapuolelle, alle’, alas, ala(i)tse, (olla) alallaan, (asettua) alalleen t. aloilleen yms., postp:t alla, alle, alta, ali(tse) ovat ala sanan e-vartaloisen rinnakkaismuodon taiv.-muotoja; yhd:ojen alkuosana ali-; johd:ia (joita ks. erikseen) mm. alainen (~ alinen, alu(i)nen), alamainen, alanko (~ alinko), alasin, alastaa, alasti, alaston, alentaa, alhainen (ks. alhaalla), alho, alue, alus(ta), alustaa
~ ink ala-: alak = alas, alaitse, -tsi ’alitse’; ali-; al ’alla’, alla ’id.; alle’, allak, alle ’alle’ | ka ala ’ala, alue, tila’, alahuuli jne.; alah = alas, alattši ’alitse; alla, alta’, alallah, alalleh ’paikallaan, paikalleen; aina’; ali-: alittše, alittši ’alitse’, alla, alle, alleh ’alla, alle’ | ly ala-: alah ’alas’, ala(t)tši ’alitse, alta’, alallā ’paikoillaan’; al, au ’alla, alta; (paik. myös) alle’, alle ’alle’ | veK ala ’(nahkalapasten alla pidettävä) neulalla tehty vantus’ (ks. alainen), ala-: alaz ’alas’, alaitši ’alitse’; al ’alla’, aĺĺe, alle ’alle’, ale̮z ’alas’ | va ala-: alaz ’alas’; alla ’alla’, alā ’alle’, alta ’alta’ | vi ala ’alue, pohja; toimiala jne.’, alas ’alas’, murt. alatse, alatsi ’alaspäin, alapuolelle; alitse’; all ’alla’, alla, alle ’alla, alle’, alt ’alta’ | li alā ’alle, alas’, aldə, aldəst ’alta’
~ ink ala-: alak = alas, alaitse, -tsi ’alitse’; ali-; al ’alla’, alla ’id.; alle’, allak, alle ’alle’ | ka ala ’ala, alue, tila’, alahuuli jne.; alah = alas, alattši ’alitse; alla, alta’, alallah, alalleh ’paikallaan, paikalleen; aina’; ali-: alittše, alittši ’alitse’, alla, alle, alleh ’alla, alle’ | ly ala-: alah ’alas’, ala(t)tši ’alitse, alta’, alallā ’paikoillaan’; al, au ’alla, alta; (paik. myös) alle’, alle ’alle’ | veK ala ’(nahkalapasten alla pidettävä) neulalla tehty vantus’ (ks. alainen), ala-: alaz ’alas’, alaitši ’alitse’; al ’alla’, aĺĺe, alle ’alle’, ale̮z ’alas’ | va ala-: alaz ’alas’; alla ’alla’, alā ’alle’, alta ’alta’ | vi ala ’alue, pohja; toimiala jne.’, alas ’alas’, murt. alatse, alatsi ’alaspäin, alapuolelle; alitse’; all ’alla’, alla, alle ’alla, alle’, alt ’alta’ | li alā ’alle, alas’, aldə, aldəst ’alta’
= lp vuolle ’alaosa, alapuoli, ala-’, vuollen, vuollēt (vokaalivart. ess. ja partit.), vuolnie, vuolˈde (kons.-vart. ess. ja partit.) ’alla, alta, alhaalla, alhaalta’, vuollai ’alle’ jne. | md al ’alla t. alhaalla oleva’, E alo, M ala ’alla, alhaalla’, E aldo, M alda ’alta, alhaalta’, E alov, aloŋ, M alu ’alas, alle’ | tšer ül-, ülə̑- ’alempana oleva, ala-’, L ülän, I ülan ’alas’, L ülək, I ülə̑kə̑ ’alaspäin’, L üləts, I ülüt́ś ’alta’, L ülnə, I ülnə̑ ’alhaalla, alla’ | votj ul ’alus, ala’, ule ’alas, alle’, uli̮n ’alla’, ulki, ulti ’alle’ | syrj ul, uv ’alus, alla oleva (esim. kellari)’, ule̮ ’alle, alapuolelle’, uli̮n ’alla, alhaalla’, ulti ’alitse’ | vogE I L jal-, P jol- ’ala-, alas (pref.)’: E L jalən, I jɔ̈̄ln, P jolən ’alhaalla’ | ostj I i̮l, E it, P il ’alempi’, I i̮lən, E itən, P ilən ’alhaalla, alakerroksessa’ | unk al ’alaosa, ala-; vara-’, alá ’alle’, alatt ’alla’, alól ’alta’ || samJr ŋi̮l, ŋi̮r | Jn iðo, iro | T ŋilea | slk i̮l | Km il ’alla oleva, pohja, ala-’; Jr ŋilna ’alla, alle’, ŋilʾ ’alas’ | Jn iðone | T iðone, irone ’alla’; Jr ŋi̮ld | Jn iðoro, irodo | T ŋileada ’alta jne.’. Vertailuainesta esitetty myös turk, mong ja tung kielistä sekä koreasta, mm. uig tat al ’etuosa’, jak šor alyn ’alaosa’, mong ali-usun ’alikasvusto’, tung ali-gan ’alusta’, kor čib-al ’talon alla oleva tila’ (čib ’talo’), allo ’ylösalaisin’, arai, arä ’alla’. Kulkusanako?
Lähdekirjallisuus:
- Wexionius 1650 Epitome 3:10 (sm alla ~ vi alla)
- Fogel 1669 Käsik 4 (sm alla ~ unk alá)
- Sajnovics 1770 DemH 77 (sm ~ unk)
- Ganander 1786 NFL 1 19a (sm alla ~ lp vuollen)
- Gyarmathi 1799 Aff 190, 277, 286 (sm ka lp md tšer votj syrj vog unk ~ turk)
- Castrén Suomi 1845 180 (sm ~ sam)
- Castrén 1849 Ostj 84 (+ ostj)
- Schott 1849 AltSpr 85 (sm lp ~ jak ym.)
- Paasonen 1917 Beiträge 38
- SKES 1955 14 (+ ly ve va li)
- FUV 1955 2–3
- Räsänen 1955 StO 18:3 51 (+ kor)
- MSzFE 1967 79–81
- TESz 1 1967 123
- Hakulinen 1969 SSK 20 (sm ala sanan merk. ositt. käännöslainaa)
- Menges 1980 Anthropos 75 79–81 (ural ~ turk)
- Janhunen 1981 SUSA 77:9 9
- EEW 1982–83 53–57
- Häkkinen 1987 ES 9
- UEW 1988 6
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Sajnovics 1770: 114 | sm alla ~ unk alá 'alle' | |||||
| Gyarmathi 1799: 286 | sm alla = saaP vuollin 'alla', ers алонзо 'allansa', udm ул 'alaosa, alapuoli', ko улын 'alla', unk | |||||
| Castrén 1845 Suomi: 180 | sm ala ~ nen ŋil 'alas' | |||||
| Castrén 1858: 86 | sm ala ~ ma ÿл- 'ala-', haE it,I i̮l 'alempi' | |||||
| Paasonen 1917: 38 | = saa md ma pe unk, mnsE I L jal- 'ala-', ha, sam | |||||
| Janhunen 1977 SUSA: 227 | + | Tarkennus: < kur *ëla 'alaosa, -puoli' | ||||
| Živlov 2014 ВЯР: 133 | - | Tarkennus: = saa (< ksaa *vuolē), md, ma (< kma *ül-), pe (< kpe *ol), unk, mns (< kmns *jal), ha (< kha *ī̮l) < kur *ëla | mns muoto äänteellisesti epäsäännöllinen | |||
| UED 2020: s.v. e̮la- | x | Tarkennus: = saaE vuelie-, U vüellee-, Pi vuollie-, L P vuolle-, I vyeli-, Ko vue´ll-, Ki вӯлль-, T vī̮lle- 'ala-' (< ksaa *vuolē), ers ал- (taivutusvartalo) 'al-' mkš -al '-ala' (< kmd *al), ma ÿл- 'ala-' (< kma *ül-), ko -ув, udm -ул '-ala' (< kpe *ŭl), unk al- 'ala-', mnsE jal-, I jål-, jɔ̈̄l-, L jal-, P jol- (taivutusvartalo) 'al-' (< kmns *jal-), haI i̮l-, i̮ʟ-, E it(t)-, P ĭʟ-, il- (taivutusvartalo) 'al-' (< kha *ī̮l-), nenT ŋilə-, enT iƚo-, M iro-, ngan ŋiľə- (taivutusvartalo) 'al-' (< ksam *i̮lǝ̑-) < kur *ëla- [+ kivettyneet taivutusmuodot] | kantauralin vartalolle rekonstruoitavissa kolme paikallissijamuotoa |