Etymologiadata:imsm:üli
*üli
Vastineet:
mksm. *üli < kksm. *üli < vksm. *ülǝ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
ylä- (Agr; yl.) ’Ober-’, taiv.-muotoja ylös, yli, ylitse, muodot yllä, ylle, yltä, ylen sekä yleensä ovat ylä-sanan e-vartaloisesta rinnakkaismuodosta; johd. yleinen, yleisö (molemmat Kilpinen 1840-luv.; yhd. yleiskieli, -kone, -kuva, -sivistys, -urheilu), ylänkö, ylinen, ylimys, ylittää, ylentää, yletä (Agr ’ylentää’), ylistää, ks. erikseen ylettää, ylpeä, yltyä sekä ylhäällä; yhd. yläkuu ’kasvava kuu’ (ks. myös alakuu), ylämäki, yläosa, yläpuoli, ylävartalo; ylihuomenna, ylimalkaan (ks. malka), ylimielinen, yliopisto, ylioppilas
~ ink ülä-: ülämäki, ülös, üles, üllǟ ’ylös’, üli ’yli’ | ka ylä- ’ylä-’, ylittši ’yli(tse); pitkin, läpeensä, kauttaaltaan’, ylen ’sangen, hyvin’ | ly üĺi ’yli’, ülen ’hyvin, ylen, sangen; liian’, üläž- ’ylöspäin’ | ve üĺez ’ylös’, üĺitši ’yli, pitkin’, üĺen ’sangen; liian’ | va üles ’ylös’, üli ’yli’, ülitsē ’ylitse’ | vi üla: ülapool ’yläpuoli’, ülal ’ylhäällä’, üle-: üles ’ylös’, ületada ’ylittää’, üli ’yli; ylen’ | li iʾĺ, üʾĺ ’yli’, iʾlzə, iʾldzə ’ylös’, ildə, üldə ’yltä, ylhäältä’
~ ink ülä-: ülämäki, ülös, üles, üllǟ ’ylös’, üli ’yli’ | ka ylä- ’ylä-’, ylittši ’yli(tse); pitkin, läpeensä, kauttaaltaan’, ylen ’sangen, hyvin’ | ly üĺi ’yli’, ülen ’hyvin, ylen, sangen; liian’, üläž- ’ylöspäin’ | ve üĺez ’ylös’, üĺitši ’yli, pitkin’, üĺen ’sangen; liian’ | va üles ’ylös’, üli ’yli’, ülitsē ’ylitse’ | vi üla: ülapool ’yläpuoli’, ülal ’ylhäällä’, üle-: üles ’ylös’, ületada ’ylittää’, üli ’yli; ylen’ | li iʾĺ, üʾĺ ’yli’, iʾlzə, iʾldzə ’ylös’, ildə, üldə ’yltä, ylhäältä’
= lp âllen ’ylhäällä, ylhäältä’, âlas ’ylös’, (postp.) âlˈde, nâlˈde ’päällä, päältä’ | md veĺ-:, E veĺd́e, M veĺd́ä ’kautta’, E veĺga ’kautta, yli’, M veĺf ’ylitse; kautta, yläpuolelta’ | tšerL wəl-, I wül-: wəlnə, wülnə ’päällä’, L wəlän ’päälle’, wəlets ’päältä’ | votj vi̮l: vi̮lɛ ’päälle’, vi̮li̮n ’päällä’, vi̮liś ’päältä’ | syrj vi̮l: vi̮le̮ ’päälle’, vi̮li̮n ’päällä, ylhäällä, korkealla’, vi̮li̮ś ’päältä’ | ? vogE älk˳, I älγə, L ällə, P alγa ’ylöspäin, ylävirtaan’ || samJr ńīʾ ’päälle’, ńīńe ’päällä’, ńida ’päältä’ | Jn ńi ’ylös(päin)’, ńine ’ylhäällä’, ńiro ’ylhäältä’ | T ńi ’päälle’, ńini ’ylhäällä’ | slk innä ’ylös’ | Km nigində ’ylhäällä; ylös, päälle’ | Kb nygnań ’ylös’.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 3 364 (sm ~ vi)
- Sjögren 1828 GS 1 220 (~ lp), 458 (+ syrj)
- Castrén 1845 EGTsch 74 (+ tšer)
- Sjögren 1849 MélR 1 53 (+ li)
- Lindström Suomi 1852 108 (+ votj)
- Hunfalvy 1859 MAÉrt 1:19 357 (+ vog äl)
- Thomsen 1869 GSI 32 (+ md)
- MUSz 1873–81 741
- Setälä 1890–91 ÄH 190 (+ ka)
- Genetz 1890 Partikk 157 (+ ink va)
- Tunkelo 1946 VeKÄH 822 (+ ve)
- Lehtisalo Vir 1950 163 (+ samJr Jn T slk Km)
- FUV 1955 69 (sm ~ lp md tšer votj syrj vog ostj ? sam)
- FUV2 1977 86
- SKES 1978 1859–62 (+ ly; myös tšer vog ostj ? sam)
- Janhunen 1981 SUSA 77:9 38 (ural)
- Häkkinen 1987 ES 393–95
- Sammallahti 1988 UrLang 536 (ei tšer vog ostj)
- UEW 1988 573–74 (? ural)