Etymologiadata:imsm:ur(k)ka
*ur(k)ka
Vastineet:
mksm. *ur(k)ka (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
~ ka urkka ’pieni ura’ | vi urgas (g. urka) ’syvennys, onkalo, (pesä)kolo’, murt. urk (g. urga), E urg (g. uru ) id., (Leivu) urg (g. ura) ’pieni puro’ | li ūrga, (Sal) ūrg ’puro’ (> latv urga ’pieni puro; kolo’)
- Thomsen 1890 BFB 238 (vi li ~ sm orko; latv < li)
- Collinder 1928 Urgerm 1 152–53 (sm ura, urkkia vrt. vi urg jne.)
- SKES 1958 438 (vi li ~ sm orko)
- SKES 1975 1548 (sm urkama ~ vi li; tähän mahd. myös lp årgo)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Thomsen 1890: 283 | + | = *orko | ||||
| SSA 2000: s.v. urkama | Puolesta (vaihtoehtoisena): ims sanat saattavat olla (ainakin osaksi) sanan ura tai orko sivumuotoja tai molempien suoranaisia kontaminaatioita | "selviä yhtymäkohtia" | ||||
| EES 2012: s.v. urg | - | Vastaan | kannat paikoitellen sekaantuneet |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| SKES 1978: s.v. urkama | + | ? = saa[E] årge 'harjanne, harju' | ||||
| SSA 2000: s.v. urkama | + | Puolesta (vaihtoehtoisena) | saa muodot voisivat vastata ims [deminutiivista] asua *urkoi |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nikkilä 1998 FF: 85 | suffiksinvaihdon kautta ~ ura | |||||
| SSA 2000: s.v. urkama | Puolesta (vaihtoehtoisena): ims sanat saattavat olla (ainakin osaksi) sanan ura tai orko sivumuotoja tai molempien suoranaisia kontaminaatioita | "selviä yhtymäkohtia" | ||||
| EES 2012: s.v. urg | + | Puolesta: tähän ehkä myös sm urkkia | ura ? = mkš urkškä 'polku, jälki, tie' |
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Vartalo näyttää vanhalta vain muodossa *urka, jota liivin ja leivun sanat vastaavat. Viron ja eteläviron muodot voivat jatkaa deminutiivia *urkoi. Livvin urkku on varmasti sm urkaman rinnakkaisjohdos samaan tapaan kuin sm laukka, laukko ja laukama on johdettu samasta balttilaisperäisestä *lauka-kannasta. Eteläsaamen sanan merkitys eroaa niin paljon näistä, että en yhdistäisi sitä tähän.
Sen sijaan mokšan urkškä 'polku, jälki, tie', *kkA-deminutiivi *ksə-johdoksesta, voi olla < *urka-ksə-, vrt. sm purku ~ md purgams. Kysymys mordvan vokaaliedustuksesta on hankala, koska verbin urjeta vastineissa näkyy olevan muualla odotuksenmukainen o, kun taas sanojen murtaa, kurnata ja turpa vastineissa on niissäkin ilmeisesti redusoituneen vokaalin kautta kehittynyt u. Kun paralleeleja on näin paljon, en katsoisi vokaaliedustuksen torppaavan tätäkään rinnastusta. Mokšan sana on kumminkin erotettava sanasta uraza 'raidallinen (sika)', johon se on aiemmin yhdistetty, mutta näitten semanttinekin yhteys on heikko.
Aiemmin mokšan sana on yhdistetty sm ura-sanaan, jolla on kuitenkin suppea, muinaiskarjalaan viittaava levikki, ellei sitten viron Gösekenin vrrama: (prees. y2) urrat ole suomen urata-johdoksen vastine. Vaikka pohjoisviron sana vastine olisikin, ei uran levikki täytä kantasuomalaisuuden kriteereitä. Ei myöskään ole mitään muita sanoja, joissa esimordvan *u edustuisi md u:na vokaalien välisen -r-n edellä, toisin kuin yllä luettelemissani -urC-tapauksissa.
Verbiä uurtaa on pidetty ura-sanan johdoksena, mutta aivan yhtä hyvin on sekin voitu johtaa urka-vartalosta, siis *urk-ta- samaan tapaan kuin astua lienee *aćk-ta-. --Sjunttila (keskustelu) 13. joulukuuta 2023 kello 17.24 (EET)
Suhde germaaniin
Germaanin *furhs 'uurre jne.', joka tässä näkyy jo glosseissakin, näyttäisi harkittavissa olevalta vaihtoehtoiselta lähteeltä suomen ja ehkä karjalankin sanoille (KKS tosin pitää sitä pikemmin uran diminutiivina!), jos oletetaan lainautumisaikaa jossa **pu- ei enää olisi ollut mahdollinen, mutta toisaalta ei myöskään vielä **vu-. Rinnalla mahdollisena substituutiona varmasti olisi ollut silti vielä hu-, mutta ehkä uran olemassaolo olisi edesauttanut *f:n nollaedustusta. --J. Pystynen (lähetä viesti) 14. joulukuuta 2023 kello 00.51 (EET)