Etymologiadata:imsm:soima-da-
*soima-da-
Vastineet:
- Suomi: soimata
- Karjala: soimata
- Vepsä:
- Vatja: sõimata
- Pohjoisviro: sõimama
- Eteläviro: sõimama
- Liivi: suoimõ
mksm. *soima-da- < kksm. *sojma- < vksm. *śojma- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
soimata (Agr; melko yl., ei Verml) ’moittia syyttäen, torua, haukkua, sättiä / Vorwürfe machen, tadeln, aus-, beschimpfen’, murt. (LounSm) ja vanh. kirjak. myös ’huokua, uhota (kylmää, lämpöä t. kosteutta)’
~ ka soimata ’soimata, moittia, haukkua’ | va (Kukk) soimata (< sm), (Must) sõima ’nimitys, sukunimi’ | vi sõimata | li suoimə ’haukkua, parjata’ (? latv zaimot ’herjata, soimata, halveksia’, liett žáimoti ’sotkea, palmikoida’, žáimotis ’ilveillä, virnistellä; parjata’ < vi t. li; sm > lpN soaiˈbmât (Lu In Ko) ’moittia, parjata’).
~ ka soimata ’soimata, moittia, haukkua’ | va (Kukk) soimata (< sm), (Must) sõima ’nimitys, sukunimi’ | vi sõimata | li suoimə ’haukkua, parjata’ (? latv zaimot ’herjata, soimata, halveksia’, liett žáimoti ’sotkea, palmikoida’, žáimotis ’ilveillä, virnistellä; parjata’ < vi t. li; sm > lpN soaiˈbmât (Lu In Ko) ’moittia, parjata’).
Todennäk. samaa onomat. alkuperää kuin soida (ks. tätä) ja soittaa (huom. erit. sm soittaa suuta ja vi sõitleda ’torua, moittia’). Merk:ssä ’huokua’ sanalle on ajateltu myös germ etymologiaa.
Lähdekirjallisuus:
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 426 (sm ~ lp)
- Ganander 1787 NFL 3 59a (sm ~ vi)
- Thomsen 1890 BFB 277 (+ li; > baltt)
- Forsman 1894 Suomi 3:10:1 2 (+ va)
- Äimä 1919 SUST 45 162 (lp < sm)
- Hakulinen 1933 StF 1:2 3 (+ ka)
- Hakulinen 1938 Hyvä Tuomas 148–49 (merk:n kehityksestä)
- SKES 1969 1058
- Nikkilä 1992 Sprachraum 120–21 (< germ)
- Koponen Vir 1999 507
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Hakulinen 1933 StF 1:2: 3 | ⇐ soida (ja = soimata 'huokua') | |||||
NES 2004: s.v. soimata | + | Puolesta | Merkitys 'moittia, riidellä' myös vi sõidelda ja va sõittaa -verbeillä | |||
LÄGLOS III 2012: s.v. soima2 | Puolesta (vaihtoehtoisena) | |||||
Aikio 2015 LU: 16 | Tarkennus: kur subst.johdos *śoj-ma > sm soima(-ta), ha Kaz sĭmǝL- 'kuulua', mns So sumǝl- 'kuulua, rasahtaa', (ksam *såjmå >) ngan sojmü, slk Taz sümi̮ 'ääni' |
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Nikkilä 1992: 120–21 | ← ksk *swaima > msk sveim 'levottomuus, hälinä' | |||||
LÄGLOS III 2012: s.v. soima2 | + | - | Puolesta (vaihtoehtoisena) | Äännevastaavuus kunnossa, germ ja ims merkitysero tekee epävarmaksi |