Etymologiadata:imsm:seimi
*seimi
Vastineet:
- Suomi: seimi/soimi
- Karjala: soimi
- Vepsä:
- Vatja: sõimi
- Pohjoisviro: sõim
- Eteläviro: seiḿ
- Liivi:
mksm. *seimi < kksm. *sewimi < vksm. *sewǝ-mä (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
soimi (Juusten 1575; itämurt., paik. KPPohjanm Länsip), seimi (Agr; EPohjanm Peräp, paik. KPPohjanm Länsip) ’(hevosten) ruokinta-astia / (Futter)krippe’
~ ink soimi, seimi, soima | ka soimiid. | ly soim(i) ’id.; heinähäkki, ritilä (tallissa)’ | va (Kett) seimi, (Kukk Must) soimi ’(hevosen) seimi’ | vi sõim (g. -e), (Wied) söim id. (lpN sōimi (Lu) ’seimi’ < sm).
~ ink soimi, seimi, soima | ka soimiid. | ly soim(i) ’id.; heinähäkki, ritilä (tallissa)’ | va (Kett) seimi, (Kukk Must) soimi ’(hevosen) seimi’ | vi sõim (g. -e), (Wied) söim id. (lpN sōimi (Lu) ’seimi’ < sm).
Lienevät johd:ia v:stä syödä (ks. tätä); sanat on aik. liitetty sanaan saima ’purjealus, lotja’ (ks. tätä), mutta tämä yhdistys lienee sekä äänt. että semantt. syistä hylättävä.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 3 32, 60 (sm ~ vi)
- Wiklund 1890 SUST 1 127 (lp < sm)
- Toivonen 1924 SUST 52 314 (sm ~ ka vi)
- FUV 1955 114
- E. Itkonen 1968 SKK 508 (+ va; ? ← syödä)
- SKES 1969 1058 (+ ly)
- FUV2 1977 128
- UEW 1988 456–57 (soimi ~ saima)
- Koivulehto Vir 1996 329–30, 335 (← syödä) Lisää kirjallisuutta s.v. saima
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Itkonen E 1968: 508 | + | ? ⇐ *söö-, vrt. loimi ⇐ *loo- | ||||
| Koivulehto 1996 Vir: 329, 335 | + | + | Tarkennus: < *sewime- ~ *śewime- ⇐ *sewe- ~ *śewi- > *söö- | Jälkitavun opposition i ~ e synnyttyä *w:n kato uuden i:n edeltä tuotti diftongin eikä pitkää vokaalia, vrt. myös oinas; variantti soimi osoittaa johdoksen *w:n katoa vanhemmaksi, sillä juuri tämä labialisoi vokaalin | ||
| Kallio 2007 SUST: 240 | + | Tarkennus: < kksm *sevimi- < vksm *sevi-jmi | Uusi painoton i syntyi keskikantasuomeen ennen *v:n katoa | |||
| Kallio 2018 UH: 253 | + | Tarkennus: < kksm *sewijmi- < vksm *sevə-mä | Vain muutamissa mksm sanoissa esiintynyt *ei oli poikkeuksetta myöhäsyntyinen; vksm ja mksm tasojen välillä tapahtuivat jälkitavujen vokaalireduktio *A > *Ə (*sewǝmä > *sewǝmǝ), jälkitavujen *Ə > *-E-/*-I (*sewǝmǝ > *sewemi), epenteesi *mi > *jmi /V_# (*sewemi > *sewejmi), jälkitavujen *Ej-diftongien monoftongiutuminen (*sewejmi > *sewijmi > *sewimi) sekä vokaalien välisen *w:n kato (*sewimi > *seimi) |