Etymologiadata:imsm:sänki
*sänki
Vastineet:
- Suomi: sänki
- Karjala: sänki
- Vepsä: säng
- Vatja: säŋki (lainasana ← suomi)
- Pohjoisviro: säng (lainasana ← suomi)
- Eteläviro:
- Liivi:
mksm. *sänki < kksm. *sänki < vksm. *śäŋkǝ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
~ ink säŋki id. | ka sänki ’heinän t. viljan sänki; parran sänki’ | ly šäŋg ’sänki (leikatun laihon jälkeen)’ | ve säŋ́ǵ ’sänki’ | va säntši id. (va (Kukk) säŋki ja vi murt. säng(ä) id. < sm)
- MUSz 1873–81 283 (sm ~ votj syrj ostj unk)
- Genetz 1899 Suomi 3:16 16 (sm ~ tšerL šäŋgə ’pensaan t. pienen puun kuiva oksa; runko’, I pu-šeŋgə ’(kasvava) puu’, ? unk)
- Paasonen 1903 s-laute 120 (+ md vog, ei sm)
- Kalima 1915 OLR 216 (ven < ims; + ka ly va)
- Kettunen 1922 LVeHA 1 99 (+ ve)
- Steinitz 1944 FgrVok 42 (sm ~ tšer)
- E. Itkonen 1953–54 FUF 31 173 (sm ~ tšer), 179 (md ? ~ votj syrj)
- FUV 1955 117 (ei sm lp)
- MSzFE 1967 144 (sm tšer)
- Räsänen 1969 EW 442 (tšer > tšuv)
- SKES 1969 1167–68 (sm ~ tšer (> tšuv))
- MSzFE 1978 575–76 (unk ~ votj syrj vog ostj, ei sm)
- Sammallahti 1988 UrLang 549–50 (sm ~ lp ? md votj syrj vog ostj unk)
- UEW 1988 31–32 (ei sm lp), 756 (sm ~ tšer)
- EWUng 1995 1403 (unk ~ ? md votj syrj vog ostj; ei sm lp)
- T. Itkonen 1997 FUF 54 249 (sm ~ tšer)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| MUSz 1873–81: s.v. ? | = unk szeg ’päärmätä, ommella; leikata (esim. leipää), katkaista’ jne. [ks. SSA] |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Genetz 1899 Suomi 3:16: 16 | = ma šäŋgǝ ’pensaan t. pienen puun kuiva oksa; runko’ |
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Kilpailevat uralilaiset etymologiat
Siirretty keskustelu sivulta Etymologiadata talk:imsm:sänki/th:
Tällä sanueella on tunnetusti kaksi kilpailevaa vastinesarjaa, joista th-sivulla ylempänä mainittua näyttää nykyään kannattavan lähinnä SSA sekä NES. Rinnastusta marin sanaan on tietääkseni viimeksi kannattanut painetussa lähteessä Bereczki (2013), ja selitys mainitaan mahdollisena myös Aikion UED-luonnoksessa Academia.edu:ssa
Kumpaa vastinesarjaa lähdetään tässä sanakirjassa kannattamaan, vai kannatetaanko kumpaakaan? Mielestäni itämerensuomalais-marilainen rinnastus on varsin uskottava, ja itse kannistuisin sen kannalle.
Tässä yhteydessä tuli mieleen myös mm. sanka-sanan lähtömuodoksi esitetty ieur. sanue, josta mahdollisesti mm. kanta-arjan *ćanku- 'puunaula, tappi, paalu' ja slaavin **sǫ̂nkъ, jolle SSA antaa merkitykseksi 'oksa, vesa (Derksenillä 2009 ‘bough, knot (in wood), splinter’)'. Slaavin vastineet olisi semanttisesti vähän sinne päin, mutta mikään täydellinen vastaavuus ei toki ole. Lisäksi tästä samasta ieur. sanueesta on esitetty lainatuksi myös unkarin szeg 'naula' mansilaisine vastineineen, ja tuntuu ehkä hieman väkinäiseltä johtaa hirveän montaa uralilaista sanaa samasta originaalista, varsinkaan jos merkitys ei joka tapauksessa täsmää. Hyvä kuitenkin pitää tämä mahdollisuus mielessä ainakin toistaiseksi. --Sholopainen (keskustelu)
- Kuinka kilpailevia nämä oikeastaan ovat? UEW:n ja SSA:n *ćäŋkɜ-sarja ei sisällä mitään marin vastineita, ja kai nämä 'kuiva oksa' tms. -sanat voisivat nekin liittyä 'rikkoa, leikata'-verbeihin sukukielissä. --J. Pystynen (lähetä viesti) 27. lokakuuta 2020 kello 02.07 (EET)
- Joo, lähinnä semanttisesti kilpailevia siis. Mutta äänteellisiä esteitä ei ole. --Sholopainen (keskustelu) 27. lokakuuta 2020 kello 02.18 (EET)
- "Valtavirran" etymologiassa tosiaan morfologia (ims. primäärin oloinen *e-vartalo) ja semantiikka (muissa kielissä merkitykseltään vähemmän erikoistunut verbi 'leikata, särkeä' ym.) tuntuvat viittaavan eri suuntiin sen suhteen, olisiko tässä kantanomini ja siitä johdettuja verbejä, vaiko kantaverbi ja siitä johdettuja nomineita. Tämä voisi kelvata argumentiksi etymologiaa vastaankin.
- Mielessä mulla on joskus käynyt myös, tulisiko tässä ottaa huomioon jopa skandinaavin säng-sanue. Alkuperältään tämä on epäselvä, mutta jos merkitys 'kukkapenkki tms.' olisi alkuperäisempi, tämäkin voisi ehkä olla ims. sänki-sanueen lähtökohtana, merkitys 'heinän-, viljansänki' kun näyttäisi 'parransänkeä' alkuperäisemmältä. — Parin tsekkaamani etymologisen sanakirjan mukaan kuitenkin skandinaavissa 'sänky' olisi alkuperäisempi ja 'kukkapenkki' käännöslainaa saksasta. --J. Pystynen (lähetä viesti) 27. lokakuuta 2020 kello 03.13 (EET)
- Joo, lähinnä semanttisesti kilpailevia siis. Mutta äänteellisiä esteitä ei ole. --Sholopainen (keskustelu) 27. lokakuuta 2020 kello 02.18 (EET)
Indoeurooppalaisetymologia II
Kirjallisuudesta löytyy näitä toinenkin, nimittäin Nuutisen (1994) (KTP XXI tiivistelmät) rinnastus germaanin √steng-sanueeseen (sting, Stange jne.) SSA:n ja LägLoS:in tiimeiltä tämä näyttää menneen ohi, entä lieneekö tätä käsitelty myöhemminkään? Ainakin itämerensuomelle ja ehkä marille tämä silti saattaisi toimia kohtalaisesti jollain reitityksellä. Saamen č- sopii jo huonommin. Nuutinen tosin kyllä viittaa Virittäjän juttuunsa 1987 jossa ehdottaa balttilaislainoissa esiintyneen peräti substituution *st- → *ś-. En silti oikein hahmota tämän perusteita, artikkelissa käsitellyt etymologiat ovat sinänsä ihan hyviä (*sapa, *soova jne.) mutta eivät näytä millään tavalla osoittavan nimen omaan *ś:stä. --J. Pystynen (lähetä viesti) 3. kesäkuuta 2021 kello 01.04 (EEST)