Etymologiadata:imsm:soova
*soova
Vastineet:
mksm. *soova (J.P.)
SSA:n sana-artikkeli
suova (Ljungo 1601; laajalti murt.) ’heinäpieles, (pyöreä) heinäkeko / Heuschober’
~ ka suova ’pieles, suova; pieleksen alusta; pieleksen suojaksi tehty aitaus; yhteen pielekseen mahtuva heinämäärä’ | ly suov(e̮) ’pieleksen pystypuu; pieleksen alusta’ | ve sova ’pieleksen tukipuu; sankaväli pieleksessä’ | vi murt. sova, soova ’pieleksen pohja; olut- tai mäskisammion pohjasäleikkö’ (sm > lpN murt. suovve (Lu) ’heinäpieles, -suova’)
~ ka suova ’pieles, suova; pieleksen alusta; pieleksen suojaksi tehty aitaus; yhteen pielekseen mahtuva heinämäärä’ | ly suov(e̮) ’pieleksen pystypuu; pieleksen alusta’ | ve sova ’pieleksen tukipuu; sankaväli pieleksessä’ | vi murt. sova, soova ’pieleksen pohja; olut- tai mäskisammion pohjasäleikkö’ (sm > lpN murt. suovve (Lu) ’heinäpieles, -suova’)
< ieur *st(h)āu- ’seistä’ v:n johdannaisista, voi olla joko (k)baltt tai (k)germ laina, vrt. (baltt) liett stõvas ’teline, pukki’, stovà ’paikka (jossa jk seisoo)’, (germ *stōwā) ags stōw ’paikka’, mn eld-stó ’tulisija’.
Lähdekirjallisuus:
- Qvigstad 1881 Beiträge 109 (lp < sm)
- Setälä 1890–91 ÄH 481 (sm ~ ve)
- Kettunen 1922 LVeHA 1 113 (samoin)
- Rapola Vir 1924 13–15 (+ ka vi)
- Kalima 1936 BL 203 (+ ly; ?? < baltt, vrt. liett stógas ’katto’)
- SKES 1969 1122 (sm ~ ka ly ve vi; lp < sm)
- Koivulehto Esit 1979 (< kgerm)
- Nuutinen Vir 1987 57–59 (< baltt)