Etymologiadata talk:imsm:sänki

Kilpailevat uralilaiset etymologiat

Siirretty keskustelu sivulta Etymologiadata talk:imsm:sänki/th:

Tällä sanueella on tunnetusti kaksi kilpailevaa vastinesarjaa, joista th-sivulla ylempänä mainittua näyttää nykyään kannattavan lähinnä SSA sekä NES. Rinnastusta marin sanaan on tietääkseni viimeksi kannattanut painetussa lähteessä Bereczki (2013), ja selitys mainitaan mahdollisena myös Aikion UED-luonnoksessa Academia.edu:ssa

Kumpaa vastinesarjaa lähdetään tässä sanakirjassa kannattamaan, vai kannatetaanko kumpaakaan? Mielestäni itämerensuomalais-marilainen rinnastus on varsin uskottava, ja itse kannistuisin sen kannalle.

Tässä yhteydessä tuli mieleen myös mm. sanka-sanan lähtömuodoksi esitetty ieur. sanue, josta mahdollisesti mm. kanta-arjan *ćanku- 'puunaula, tappi, paalu' ja slaavin **sǫ̂nkъ, jolle SSA antaa merkitykseksi 'oksa, vesa (Derksenillä 2009 ‘bough, knot (in wood), splinter’)'. Slaavin vastineet olisi semanttisesti vähän sinne päin, mutta mikään täydellinen vastaavuus ei toki ole. Lisäksi tästä samasta ieur. sanueesta on esitetty lainatuksi myös unkarin szeg 'naula' mansilaisine vastineineen, ja tuntuu ehkä hieman väkinäiseltä johtaa hirveän montaa uralilaista sanaa samasta originaalista, varsinkaan jos merkitys ei joka tapauksessa täsmää. Hyvä kuitenkin pitää tämä mahdollisuus mielessä ainakin toistaiseksi. --Sholopainen (keskustelu)

Kuinka kilpailevia nämä oikeastaan ovat? UEW:n ja SSA:n *ćäŋkɜ-sarja ei sisällä mitään marin vastineita, ja kai nämä 'kuiva oksa' tms. -sanat voisivat nekin liittyä 'rikkoa, leikata'-verbeihin sukukielissä. --J. Pystynen (lähetä viesti) 27. lokakuuta 2020 kello 02.07 (EET)

Joo, lähinnä semanttisesti kilpailevia siis. Mutta äänteellisiä esteitä ei ole. --Sholopainen (keskustelu) 27. lokakuuta 2020 kello 02.18 (EET)

"Valtavirran" etymologiassa tosiaan morfologia (ims. primäärin oloinen *e-vartalo) ja semantiikka (muissa kielissä merkitykseltään vähemmän erikoistunut verbi 'leikata, särkeä' ym.) tuntuvat viittaavan eri suuntiin sen suhteen, olisiko tässä kantanomini ja siitä johdettuja verbejä, vaiko kantaverbi ja siitä johdettuja nomineita. Tämä voisi kelvata argumentiksi etymologiaa vastaankin.

Mielessä mulla on joskus käynyt myös, tulisiko tässä ottaa huomioon jopa skandinaavin säng-sanue. Alkuperältään tämä on epäselvä, mutta jos merkitys 'kukkapenkki tms.' olisi alkuperäisempi, tämäkin voisi ehkä olla ims. sänki-sanueen lähtökohtana, merkitys 'heinän-, viljansänki' kun näyttäisi 'parransänkeä' alkuperäisemmältä. — Parin tsekkaamani etymologisen sanakirjan mukaan kuitenkin skandinaavissa 'sänky' olisi alkuperäisempi ja 'kukkapenkki' käännöslainaa saksasta. --J. Pystynen (lähetä viesti) 27. lokakuuta 2020 kello 03.13 (EET)

Indoeurooppalaisetymologia II

Kirjallisuudesta löytyy näitä toinenkin, nimittäin Nuutisen (1994) (KTP XXI tiivistelmät) rinnastus germaanin √steng-sanueeseen (sting, Stange jne.) SSA:n ja LägLoS:in tiimeiltä tämä näyttää menneen ohi, entä lieneekö tätä käsitelty myöhemminkään? Ainakin itämerensuomelle ja ehkä marille tämä silti saattaisi toimia kohtalaisesti jollain reitityksellä. Saamen č- sopii jo huonommin. Nuutinen tosin kyllä viittaa Virittäjän juttuunsa 1987 jossa ehdottaa balttilaislainoissa esiintyneen peräti substituution *st- → *ś-. En silti oikein hahmota tämän perusteita, artikkelissa käsitellyt etymologiat ovat sinänsä ihan hyviä (*sapa, *soova jne.) mutta eivät näytä millään tavalla osoittavan nimen omaan *ś:stä. --J. Pystynen (lähetä viesti) 3. kesäkuuta 2021 kello 01.04 (EEST)