Etymologiadata:imsm:nila
*nila
Vastineet:
mksm. *nila < kksm. *nila < vksm. *ńïla (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
nila (Gan 1787; yl., et. kaakkmurt. PKarj Savo PSm) ’jälsi; lima, kuola / Kambium; (Nasen)schleim’, niloa (Peräp Länsip) ’irrota (kuori); kuoriutua (nahka); irrottaa (kuorta)’, nilottaa (Peräp Länsip) ’irrottaa kuorta’
~ ka nila ’nila, mäihä’, niloa, nilota ’olla salollaan, irrota, lohjeta (tuohi), kesiä, hiertyä; lähteä (karva)’, niloittoa ’kiskoa tuohta t. parkkia, kuoria; nylkeä’ | ly ńila ’nila’, ńiloittada ’kuoria (puu) puhtaaksi nilan (ɔ: kuoren?) ollessa lähtemässä’, ńilas ’paljas’ | ve nila ’nilakerros’, niled, niĺed ’liukas, niljakas’, nilestuda ’liukastua, tulla liukkaaksi’, nilanu (partis.) ’rikki hankautunut (iho)’
~ ka nila ’nila, mäihä’, niloa, nilota ’olla salollaan, irrota, lohjeta (tuohi), kesiä, hiertyä; lähteä (karva)’, niloittoa ’kiskoa tuohta t. parkkia, kuoria; nylkeä’ | ly ńila ’nila’, ńiloittada ’kuoria (puu) puhtaaksi nilan (ɔ: kuoren?) ollessa lähtemässä’, ńilas ’paljas’ | ve nila ’nilakerros’, niled, niĺed ’liukas, niljakas’, nilestuda ’liukastua, tulla liukkaaksi’, nilanu (partis.) ’rikki hankautunut (iho)’
= lpN njâlle (Lu In Ko Kld) ’kuorenlähdön (N) tai mahlanjuoksun (Lu) aika; puun nila, koivun mahla (In Ko Kld)’, njâllât (E U Pi Lu In Ko Kld) ’irtaantua (kuori, nahka), kesiä’ | mdE nola ’puun nila’ | syrj ńiĺi̮d, ńili̮d ’liukas, limainen’, ńiĺe̮g, ńiĺig ’lima, limainen, liukas’ | vogP (Munk) ńäĺ ’puun lima’ | ostjE ńĕləmt- ’hankautua paljaaksi (iho), lähteä (karvat); pehmitä, tulla liian pehmeäksi (liha, kala kiehuessaan)’, P ńel ’jälsi (minkä puun tahansa); (koivun, pajun ym.) mahla’.
Sanalla on runsaasti myös selvästi takavok. variantteja eri kielissä, joista ks. nuli. Sanue on deskr.-luonteinen. Vrt. nilja, nilki, nilva, nolki, nylkeä, nälä.
Lähdekirjallisuus:
- Budenz 1867 NyK 6 440 (sm ~ md nolaža ’limainen’)
- MUSz 1873–81 407 (+ syrj)
- VW 3 1888 69–70 (+ ve lp)
- Setälä 1896 SUSA 14:3 37 (sm ~ lp md)
- Ojansuu Vir 1909 57 (vrt. viE nilane ’avuton (lapsi)’)
- Toivonen 1933 FUF 21 110–11 (+ ostj; myös tšer, votj ja vog vertailuja)
- FUV 1955 102 (samoin)
- E. Itkonen 1956 UAJ 28 73 (sm ~ lp ostj)
- SKES 1958 380–81 (+ ka ly)
- UEW 1988 318–19 (sm ?vi ~ lp md vog ostj)
- Sammallahti 1988 UrLang 546 (sm ~ lp md, tšer ńolə̑, vog ńol-, ostj ńăl- (ks. nuli))