Etymologiadata:imsm:nilki

*nilki

Vastineet:

• Suomi: nilki
• Karjala: nilata⇐
• Vepsä:
• Vatja: nilkõa⇐
• Pohjoisviro: nilg
• Eteläviro: nilgõ⇐
• Liivi:

mksm. *nilki (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

nilki: niljellä (nilellä, Eurén 1860; itämurt.) ’karvattomaksi t. rikki hankautunut (iho) / enthaart, wund gescheuert (Haut)’, nilkinäinen ’id., alaston, karvaton’, nilkautua ’hankautua nahattomaksi’ (molemmat kaakkmurt.), nilkas (Renv 1826) ’liukas’, nilkeä (Lönnr 1880) ’hiertää; nylkeä’, nilistää (paik. KPPohjanm savmurt. Peräp) ’nylkeä; riisua (vaatteet)’, nilkoa (kaakkmurt.) ’syödä haluttomasti t. näykkien, leikellä pieniä paloja’
~ ka nilata (prs. nilkoau) ’irrottaa kuori jstak; lohkaista, leikata, veistää, kiskoa pärettä, antaa pieni pala jstk’, nilkavuo ’irrota (puun kuori); hiertyä, mennä nilelle (iho); repeytyä, raottua’, nilkemällä ’salollaan (tuohi), nilellä (iho), paljaana’, nilkkileuka ’parraton (halv.)’ | ly ńilgoda ’viiltää, viillellä (pienin paloin)’ | va nilke̮a ’limainen’, nilge̮ssua ’limaantua’ | viE nilge ’liukas, vereslihalla (iho)’, nilgi (adv.) ’nilellä’, nilge- ’nylkeä’.

Deskr. sanue, jossa on vaikutusta sekä nila että nylkeä sanoista (ks. näitä).

Lähdekirjallisuus:

• Qvigstad 1881 Beiträge 96 (sm nilki ~ lp njalkaidet)
• VW 3 1888 71 (sm nilkeä ~ nylkeä, rinnastuksia etäsukukieliin)
• Ojansuu Vir 1909 57 (vrt. viE nilgane ’avuton (lapsi)’)
• E. Itkonen Vir 1944 357–61 (v. nilkeä on nylkeä sanan myöhäsyntyinen muunnos)
• SKES 1958 381–82 (+ ka va sekä lp ostj, joista ks. nylkeä)
• UEW 1988 319 (~ nylkeä)

[nilki Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:nilki