"verbin longota yhteydessä mainitut vog ja ostj sanat" (SSA): vog E laŋmāt- 'haljeta' | ostj I ḷaŋki̮t-, P laŋkət- id.
Balttilaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Anderson 1893: 54
|
|
|
|
l
|
?? ← lt lùnkas, lv lûks, mpr lunkan 'niini' [t. mieluummin = ugr ie]
|
|
| Kalima 1933 Suomi: 166
|
+ |
|
|
|
Puolesta
|
Ba -as-päätteen tilalla on ims e-vartalo sanoissa lunki, orsi, reisi ja virsi
|
| Mägiste 1962 Vir: 246
|
- |
|
|
-
|
Vastaan
|
Ahdasalainen eteläsuomalaisuus
|
| Koponen 1988 Vir: 93
|
+ |
x |
|
|
= saa; ei ← ba vaan ? (Mägiste) = md; ? ≡ mns ha
|
|
| SSA 1995: 103
|
|
x |
|
|
Tarkennus: = saaP logˈge[muorrâ] 'vuosirenkaita myöten halkeava puu', log'gut 'irrottaa (pinnan suuntaisesti), kiskoa (tuohta, turvetta tms.), longottaa; nostaa (turvetta)', ?ers луводемс, murt. luŋgiďums 'irrota, irtautua', ?mkš luŋgəďəms 'irrota liimauksesta, aueta (juotos)' (ellei md = sm longota) ? ← ba ~ lt lv pr
|
|
| Koponen 1996 symp: 85
|
|
|
|
+
|
Puolesta
|
Suhde [ba →] sm lunka = saaP log'got → sm longota sama kuin [ba →] sm hihna = saaP sas'ni → sm siisna, ja sanoilla longota ja siisna on samanlainen levikki
|
| PKES 1996: s.v. lunkan
|
|
|
x |
|
Tarkennus: ← baI *lúnka (< lt lv) = mpr ?sl *lyko (> kesl lȉko, ven лыко 'niini') < bsl *lúnkan
|
|
| EDSIL 2008: s.v. lỳko
|
|
|
+ |
|
Tarkennus: ← ba, vrt. lt lv mpr, bulg ли́ко, kesl, sln líkọ, tšek lýko, slk lyko, pl łyko, ukr ли́ко, ven 'niini' < bsl *lúnʔko < kie *lnH-k-ó-m
|
|
| Aikio 2009: 115–16
|
|
|
|
-
|
Vastaan
|
Lainan tulisi olettaa kadonneen muualta paitsi pieneltä alueelta Lounais-Suomessa, josta sana tunnetaan
|
| EDBIL 2015: 296
|
|
|
x |
|
Puolesta (vasta-argumentein)
|
Lähtömuodon alkuperä epäselvä
|
Länsiuralilainen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Collinder 1937 FUFA: 8–9
|
|
|
|
|
= saaP logˈge[muorrâ] 'vuosirenkaita myöten halkeava puu', log'gut 'irrottaa (pinnan suuntaisesti), kiskoa (tuohta, turvetta tms.), longottaa; nostaa (turvetta)'
|
|
| Mägiste 1962 Vir: 244–7
|
+ |
x |
|
|
~ lunkaa = saa (+ In loggeđ, Ko lå´ǧǧed), ers murt. luŋgiďums (tuskin = луводемс 'irrota, irtautua'), mkš luŋgəďəms 'irrota liimauksesta, aueta (juotos)'
|
|
| Aikio 2009: 115–16
|
- |
|
|
-
|
Vastaan
|
Md -u- ja -v- eivät vastaa ims–saa muotoja. Sanan tulisi olettaa kadonneen muualta paitsi pieneltä alueelta Lounais-Suomessa, josta sana tunnetaan
|
Saamelaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Aikio 2009: 115–16
|
+ |
+ |
+ |
+
|
← ksaa *loŋkē- ~ *loŋk-ō- > saaP logˈge[muorrâ] 'vuosirenkaita myöten halkeava puu', log'gut, Ko lå´ǧǧed 'irrottaa (pinnan suuntaisesti), kiskoa (tuohta, turvetta tms.), longottaa; nostaa (turvetta)' ← ba, vrt. lt lúnkas 'niini' → (*lüŋkä >) ers ленге 'niini'
|
Saa lähtömuodon vokaalisto nativisoitu etymologisesti [ks. paralleelia]. Saamessa muitakin erillisiä ba lainoja; samasta saa sanueesta myös smI longota, Kannaksella lunkallaan, lunkasilmä. Levikkialueen aiempaa saamelaisuutta osoittavat perimätieto ja paikannimet]
|
| Jakob 2023: 211
|
|
|
x |
|
Puolesta (vasta-argumentein)
|
Saamessa on mahdollisesti erillisiä balttilaislainoja [ks. esimerkkejä], mutta oletetulla ba lähtömuodolla ei varmoja ie vastineita
|
Kannatukseton etymologia: (SSA) Uralilainen = longota, saa ?md, mnsE laŋmāt- haI ḷaŋki̮t-, P laŋkət- 'haljeta'
