Etymologiadata:imsm:lunka

*lunka

Vastineet:

• Suomi: lunka
• Karjala:
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro:
• Eteläviro:
• Liivi:

mksm. *lunka (J.P.)

SSA:n sana-artikkeli

lunka (Satak ja ymp.) ’ehyenä levynä irtoava puun kuori / Rinde, die sich leicht, in ganzen Stücken ablösen läßt’, lunka-aika ’aika, jolloin puunkuori irtoaa lunkana’, lunki (Lönnr 1874; ei nykymurt.) ’koivun kaarna’, lunkaa (Eurén 1860) ’irrota helposti (kuori)’, lungata ’id.; irrottaa lunkana, kuoria’

= lpN logˈge-(muorrâ) ’vuosirenkaita myöten halkeava puu’, lpN logˈgot (Lu) ’kiskoa tuohta; irrottaa turvetta’, lpIn loggeđ (Ko Kld) id. | ? mdE luvod́ems, luŋgid́ums, M lungə̑d́əms ’lohjeta, irrota’ (ellei tämä ole sm longota sanan vastine; huom. myös mdE ĺeŋge, M ĺeŋgä ’niini’)

? < baltt, vrt. liett lùnkas ’niini’, mpr lunkan, latv lūks id. — Jos sm-lp(-?md) sanojen merkitys ’kiskoa tuohta t. niintä’ on sekundaarinen ja ’lohjeta, haljeta’ alkuperäinen, baltt etymologia ei tule kysymykseen; verbin longota (ks. tätä) yhteydessä mainitut vog ja ostj sanat voisivat siinä tapauksessa ehkä kuulua tähän.

Lähdekirjallisuus:

• Anderson 1893 Wandl 54 (sm ~ md ĺeŋge ~ liett)
• Falusy 1901 nk 15 (sm ~ lp)
• Paasonen 1909 MdChr 89 (sm ~ md ĺeŋge; < baltt)
• T. I. Itkonen 1918 SUSA 32:2 20, 140 (+ md luŋgid́ums)
• Kalima 1936 BL 135
• SKES 1958 309–10
• *Mägiste Vir 1962 244–48 (ei < baltt)
• *Koponen Vir 1988 92–95

[lunka Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

"verbin longota yhteydessä mainitut vog ja ostj sanat" (SSA): vog E laŋmāt- 'haljeta' | ostj I ḷaŋki̮t-, P laŋkət- id.

Balttilaisperäinen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Anderson 1893: 54				l	?? ← lt lùnkas, lv lûks, mpr lunkan 'niini' [t. mieluummin = ugr ie]
Kalima 1933 Suomi: 166	+				Puolesta	Ba -as-päätteen tilalla on ims e-vartalo sanoissa lunki, orsi, reisi ja virsi
Mägiste 1962 Vir: 246	-			-	Vastaan	Ahdasalainen eteläsuomalaisuus
Koponen 1988 Vir: 93	+	x			= saa; ei ← ba vaan ? (Mägiste) = md; ? ≡ mns ha
SSA 1995: 103		x			Tarkennus: = saaP logˈge[muorrâ] 'vuosirenkaita myöten halkeava puu', log'gut 'irrottaa (pinnan suuntaisesti), kiskoa (tuohta, turvetta tms.), longottaa; nostaa (turvetta)', ?ers луводемс, murt. luŋgiďums 'irrota, irtautua', ?mkš luŋgəďəms 'irrota liimauksesta, aueta (juotos)' (ellei md = sm longota) ? ← ba ~ lt lv pr
Koponen 1996 symp: 85				+	Puolesta	Suhde [ba →] sm lunka = saaP log'got → sm longota sama kuin [ba →] sm hihna = saaP sas'ni → sm siisna, ja sanoilla longota ja siisna on samanlainen levikki
PKES 1996: s.v. lunkan			x		Tarkennus: ← baI *lúnka (< lt lv) = mpr ?sl *lyko (> kesl lȉko, ven лыко 'niini') < bsl *lúnkan
EDSIL 2008: s.v. lỳko			+		Tarkennus: ← ba, vrt. lt lv mpr, bulg ли́ко, kesl, sln líkọ, tšek lýko, slk lyko, pl łyko, ukr ли́ко, ven 'niini' < bsl *lúnʔko < kie *lnH-k-ó-m
Aikio 2009: 115–16				-	Vastaan	Lainan tulisi olettaa kadonneen muualta paitsi pieneltä alueelta Lounais-Suomessa, josta sana tunnetaan
EDBIL 2015: 296			x		Puolesta (vasta-argumentein)	Lähtömuodon alkuperä epäselvä

Länsiuralilainen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Collinder 1937 FUFA: 8–9					= saaP logˈge[muorrâ] 'vuosirenkaita myöten halkeava puu', log'gut 'irrottaa (pinnan suuntaisesti), kiskoa (tuohta, turvetta tms.), longottaa; nostaa (turvetta)'
Mägiste 1962 Vir: 244–7	+	x			~ lunkaa = saa (+ In loggeđ, Ko lå´ǧǧed), ers murt. luŋgiďums (tuskin = луводемс 'irrota, irtautua'), mkš luŋgəďəms 'irrota liimauksesta, aueta (juotos)'
Aikio 2009: 115–16	-			-	Vastaan	Md -u- ja -v- eivät vastaa ims–saa muotoja. Sanan tulisi olettaa kadonneen muualta paitsi pieneltä alueelta Lounais-Suomessa, josta sana tunnetaan

Saamelaisperäinen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Aikio 2009: 115–16	+	+	+	+	← ksaa *loŋkē- ~ *loŋk-ō- > saaP logˈge[muorrâ] 'vuosirenkaita myöten halkeava puu', log'gut, Ko lå´ǧǧed 'irrottaa (pinnan suuntaisesti), kiskoa (tuohta, turvetta tms.), longottaa; nostaa (turvetta)' ← ba, vrt. lt lúnkas 'niini' → (*lüŋkä >) ers ленге 'niini'	Saa lähtömuodon vokaalisto nativisoitu etymologisesti [ks. paralleelia]. Saamessa muitakin erillisiä ba lainoja; samasta saa sanueesta myös smI longota, Kannaksella lunkallaan, lunkasilmä. Levikkialueen aiempaa saamelaisuutta osoittavat perimätieto ja paikannimet]
Jakob 2023: 211			x		Puolesta (vasta-argumentein)	Saamessa on mahdollisesti erillisiä balttilaislainoja [ks. esimerkkejä], mutta oletetulla ba lähtömuodolla ei varmoja ie vastineita

Kannatukseton etymologia: (SSA) Uralilainen = longota, saa ?md, mnsE laŋmāt- haI ḷaŋki̮t-, P laŋkət- 'haljeta'

EVE:n sana-artikkeli

EVE:lunka