Etymologiadata:imsm:lausu-

*lausu-

Vastineet:

• Suomi: lausua
• Karjala: lausuo
• Vepsä:
• Vatja: lausua
• Pohjoisviro: lausuma
• Eteläviro: lausma
• Liivi:

mksm. *lausu- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

lausua (Agr; murt. harv.) ’sanoa, ilmaista, ääntää / sagen, äußern, (aus)sprechen’, lause (uud. 1845; murt. harv., kirjak. merk:n lisäksi ’puhe, mielipide’), mon. lausehet (Gan 1787) ’parannussanat’, lausia (kansanr.) ’loitsia’
~ ka (run.) lausuo ’sanoa; noitua’ | vi lausuda ’lausua; loitsia; ennustaa’

? = lpE laavsedh ’panetella’ (ellei tämä < sm). Mahd. samaa germ alkuperää kuin lausas jne.; alkumerkitys olisi tällöin ’päästää ilmi, laskea julki’.

Lähdekirjallisuus:

• Moller 1756 Beskr 152 (sm ~ vi)
• Saareste 1924 EKeel 3 83 (< germ)
• T. I. Itkonen 1928 SUST 58 31 (+ lpE)
• Siro 1949 SUST 93 158–64 (+ ka)
• SKES 1958 282
• EEW 1982–83 1252–53
• Häkkinen 1987 ES 145–46

[lausua Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:lausua