Etymologiadata:imsm:lausa(s)

*lausa(s)

Vastineet:

• Suomi: lausas
• Karjala: lausa
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro: laus
• Eteläviro: lausik⇐
• Liivi:

mksm. *lausa(s) (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

lausas (Gan 1787; lounmurt.) ’pehmeä (puu); lempeä, lauhkea (eläin, ihminen; ilma) / weich (Holz), fügsam, zahm; mild (Wetter)’, lausea (paik. lounmurt. Häme) id., lausu (paik. LSm) ’alava, loiva, tasainen’, lausu-, lausi-, lausvesi (LounSm, paik. Häme) ’kauttaaltaan peittävä vesi, tulvavesi’, lausaaltaan ’kauttaaltaan’, lausaallaan ’tulvillaan’
~ ink lausa ’löysä (lanka)’ | ka lausa ’jatkuva, keskeytymätön (sade); tasainen; vakava’ | vi laus (g. -a) ’loiva, avoin’, lausa ’kauttaaltaan, kokonaan; ilmi-’

? < germ *lausaz, vrt. goot laus ’löyhä, tyhjä, mitätön’, mn lauss ’vapaa, irrallinen, liikkuva, horjuva, epäluotettava’, nr lös ’irtonainen’. — Vrt. lauha¹ ja lauti.

Lähdekirjallisuus:

• Tunkelo 1913–18 SUSA 30:39 11–14 (sm ~ vi < germ)
• *Saareste 1924 EKeel 3 83–84
• SKES 1958 282
• EEW 1982–83 1251

[lausas Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:lausas