Etymologiadata:imsm:lauha
*lauha
Vastineet:
mksm. *lauha (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
~ ka lauha, lauhakka, lauhie id. | vi lahva ’irtonainen, väljä’, lahve ’avoin, sula (vesi)’, lahvandus ’avoin kohta jäässä, sula’ (sm > lpN lāfo (E U Pi Lu In) ’lauha’)
- VW 3 1888 181 (sm ~ lp lāfo)
- Setälä 1890–91 ÄH 332 (sm ~ vi)
- Qvigstad 1893 NL 226 (lpR < sk)
- Tunkelo 1913–18 SUSA 30:39 14–16 (sm < germ)
- Wiklund 1927 LpStud 31 (lp lāfo < sm)
- Toivonen 1928 FUF 19 100 (+ lpR md)
- SKES 1958 280 (~ vi ? lpR ? md)
- *E. Itkonen Vir 1959 307
- EEW 1982–83 1211–12
- UEW 1988 685
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
Schalin (2019:177-180) ← germ. Luot. *χlāwaz (t. kskand. †hlāwaz) > mysks. (h)lāo ’haalea (viileä, laimea, vaimea)’
Schalin selittää äännesubstituution täysin eri tavalla kuin aikanaan Katz (1990: 50, vertaa LägLoS: s.v. lauha1) ja viittaa Koivulehdon henkilökohtaisella vihjeeseen.
Vertaa https://sanat.csc.fi/wiki/Etymologiadata:imsm:rauha%C2%B2
Katz, H. 1990: Bume und Korpsion: zur Behandlung konsonantischer Anlautkluster in den urgermanischen Lehnwörtern des Ostseefinnischen. Selbstverlag Anreiter.
Schalin J. 2019: Niukka, nivo, nuiva sekä niuha, lauha ja rauha. In S. Junttila & J Kuokkala (eds.)Petri Kallio Rocks Liber Semisaecularis 7.2.2019, p. 173–183. Kallion etymologiseura.http://doi.org/10.31885/978952944635