Etymologiadata:imsm:përku⇒
*përku⇒
Vastineet:
mksm. *përku⇒ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
perkele (Agr; yl.) ’Teufel (bes. als grober Kraftausdruck)’, perkeleellinen
~ ink ka perkele ’perkele, piru; karkea kirosana’ | va perkele (< sm t. ink) id., (Tsv) pe̮rku ’helvetti, manala’ (ilm. < vi) | vi põrgu ’helvetti, manala’, (murt., ositt. ? sm >) pergel, põrgel ’perkele’ (sm myös > lpN bærˈgâlâk (E R Pi Lu In Ko) ’perkele (kirosana)’ sekä ruots pärkel, pärkkel(e), ja vanh. tansk perkild id.)
~ ink ka perkele ’perkele, piru; karkea kirosana’ | va perkele (< sm t. ink) id., (Tsv) pe̮rku ’helvetti, manala’ (ilm. < vi) | vi põrgu ’helvetti, manala’, (murt., ositt. ? sm >) pergel, põrgel ’perkele’ (sm myös > lpN bærˈgâlâk (E R Pi Lu In Ko) ’perkele (kirosana)’ sekä ruots pärkel, pärkkel(e), ja vanh. tansk perkild id.)
< baltt, vrt. liett perkū́nas ’ukkosen jumala, ukkonen’, perkū́nija ’ukkonen’, latv pērkons, mpr percunis id. — Sanalle on esitetty lisäksi kahtakin germ lainaoriginaalia, mutta nämä ovat vähemmän todennäköisiä (ks. perhana). — Sm (ink ka) johdin -le on varmaankin omap. ja sekundaari; baltt alkuperää on epäilty johdinaineksen erilaisuuden perusteella (vrt. kuitenkin sm murt. perkuna (paik. VarsSm) — joka voi tosin myös sattumalta olla baltt lainalähteen näköinen johdinta myöten — sekä vi (vanh.) perkun); sm sanassa on runsaasti kiertelevää ja kaunistelevaa variaatiota sekä eri kirosanoihin tapahtuneesta sekoittumisesta johtuvia kontaminaatioita, esim. perkula, perkule (Lönnr 1880), perkale, pirkale, pirskale, perskatti, pirskatti (vrt. helkatti), persetti (vrt. perse), pentele, peeveli (ks. pyöveli) sekä jo mainitut perhana (ks. tätä), perkuna (vrt. myös helkkuna) ja ennen muuta piru (ks. tätä).
Lähdekirjallisuus:
- Moller 1756 Beskr 81 (sm vi ~ baltt sl)
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 357 (sm ~ lp)
- Porthan 1782 OS 4 74 (sm ~ baltt)
- Ganander 1787 NFL 2 361 (sm ~ vi)
- Castrén 1853 FMyt 110 (sm < baltt)
- Rietz 1862–67 SDL 499 (ruots perkel ~ sm lp)
- Ahlqvist 1871 KO 215–16 (sm vi < baltt; lp < sm)
- Anderson 1879 Studien 102 (myös md puŕgińe, piŕgińe ’ukkonen’ < baltt)
- Thomsen 1890 BFB 207 (baltt > sm vi md; lp < sm)
- Karsten 1915 GFL 20–24 (< germ *ferχana-, *ferχuniz)
- Thomsen 1931 SA 4 358 (va < sm t. ink)
- Kalima 1936 BL 147 (sm va vi ? < baltt)
- Hellquist 1939 SEO 804 (ruots < sm < baltt)
- Karsten 1944 FmS 10 376–78 (sm < germ)
- SKES 1962 523–24 (+ ka; todennäk. sm < baltt)
- Katz 1988 UAJ Neue Folge 8 8–13 (< germ *dwerǥilaz ’kääpiö’)
- Rédei 1991 FUF 50 166–70 (ed:n arvostelua)
- Hahmo 1994 Grundlexem 186–90