Etymologiadata:imsm:kanta
*kanta
Vastineet:
- Suomi: kanta
- Karjala: kanta
- Vepsä: kand
- Vatja: kanta
- Pohjoisviro: kand
- Eteläviro: kand⇐
- Liivi: kūonda
mksm. *kanta < kksm. *kanta < vksm. *kënta (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
kanta (Agr; yl.) ’tyvi-, kiinnittymisosa; takaosa; jalkineen korko; juuri, pohja, alkuperä, perusta; (uud.) asennoituminen, näkökanta / Grund, Basis, Ansatzstelle; Schuhabsatz; Ursprung; Standpunkt’, kantapää; ks. erikseen kannikka, kannus1, kannus2, kannas
~ ink kanta ’kantapää, kanta; verkon silmän solmu; syy, (asiain)tila’ | ka kanta ’juuri-, tyviosa, kiinnike, kanta; kantapää, jalkineen korko, jalaksen t. suksen takaosa; suku, juuri, synty-, alkuperä; sukupolvi; perusta, pohja; (asiain)tila’, kantapeä ’kantapää’ | ly kand(e̮), kando (mon. kandad) ’kantapää; jalkineen kanta, korko; värttinän paksumpi alapää’ | veE kand (g. -an), P kand (mon. -od) ’kantapää’ | va kanta ’kantapää’ | vi kand (g. kanna) ’(jalan, sukan, saappaan) kanta; kantapää; jalansija’ | li kūonda ’kantapää’ (ims > lpN gadˈdo (Ko Kld T) ’kantapää’)
~ ink kanta ’kantapää, kanta; verkon silmän solmu; syy, (asiain)tila’ | ka kanta ’juuri-, tyviosa, kiinnike, kanta; kantapää, jalkineen korko, jalaksen t. suksen takaosa; suku, juuri, synty-, alkuperä; sukupolvi; perusta, pohja; (asiain)tila’, kantapeä ’kantapää’ | ly kand(e̮), kando (mon. kandad) ’kantapää; jalkineen kanta, korko; värttinän paksumpi alapää’ | veE kand (g. -an), P kand (mon. -od) ’kantapää’ | va kanta ’kantapää’ | vi kand (g. kanna) ’(jalan, sukan, saappaan) kanta; kantapää; jalansija’ | li kūonda ’kantapää’ (ims > lpN gadˈdo (Ko Kld T) ’kantapää’)
? = vogL kē̮nt, P χānta ’aitan jalka’ | ostjI kant, E χont, P χɔnt ’id., (E) yhdellä pylväällä seisovan metsäaitan jalan päähän tehty ristikko, jonka varaan lattia tehdään’ (voivat olla myös kontti2 sanan vastineita, ks. tätä). — Ims sanueeseen verrattujen ’ranta’ ja ’vieri’ merkityksisten sanojen (lp gadˈde ’ranta’, vogI χantnə (lat.-muotoinen postp.) ’luo, viereen’) kuuluminen tähän yhteyteen on epätodennäköistä. Vrt. kanto.
Lähdekirjallisuus:
- Ahrens 1843 GrEhstn 116 (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 127 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 87 (+ ve)
- O. Donner 1879 Verwandtschaft 20 (+ li)
- Setälä 1890–91 ÄH 468 (+ ka)
- Uotila 1938 SyrjChr 79 (? + lp gadˈde, syrj gi̮d ’nuotan t. haavin perä; viikatteen kädensija; joenmutka’)
- Liimola Vir 1945 214 (? + vog χantnə)
- SKES 1955 157 (+ ly; ims ? ~ lp gadˈde, syrj gi̮d, vog χantnə)
- FUV 1955 85 (sm kanta, kanto ~ vog kē̮nt, ostj)
- DEWOS 1972 516 (samoin)
- Häkkinen 1987 ES 90
- UEW 1988 123 (sm kanta, kanto ~ vog kē̮nt, ostj; ? ~ lp gadˈde, syrj, vog χantnə)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hakulinen 1950 Vir: 106–9 | + | (~ sm kanto) = saaP guottu 'juurakko, lyhyt kanto', ers кандо 'hirsi, tukki', mkš kandă 'pölkky, tukki', mnsL kē̮nt, P χānta 'jalka-aitan jalka', ha[I] kant 'jalka-aitan lattiahirret'; ~ kantaa | ||||
| Aikio 2006 SUSA: 30 | + | Tarkennus: = mns < kur *ki̮nta ⇒ *ki̮nta-w > *kantoj > sm kanto, saaP guottu | [paralleeli johtimen *-oj < *-w käytöstä] | |||
| Živlov 2014 ВЯР: 132 | Tarkennus: (~ sm kanto) = saa (< ksaa *kuontōj), md, mns (< kmns *kī̮ntā), haS kånt (< kha *kānt) < kur *ki̮nta | |||||
| Aikio 2015 SUSA: 59 | + | Tarkennus: sm kanto = saa md mns ha < kur *ki̮ntaw | [vokaalisuhteet] |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Katz 2003: 243–4 | + | = saaP guottu 'juurakko, lyhyt kanto' < ksm–pe *kăntá ~ *kḗ̮nta > ers кандо 'hirsi, tukki', mkš kandă 'pölkky, tukki' ← vkar *skᴐndhᴐ́m > mia skandháṃ 'puun tyvi'; | lähtömuoto ⇐ kie *skendh- 'katkaista'; myös mns ha ← ar | |||
| Holopainen 2019: 120 | x | Tarkennus: sm kanto = saa md, mnsL kē̮nt, P χānta 'jalka-aitan jalka' (< kmns *kī̮ntā), haI kant, P χᴐnt, L χont 'jalka-aitan lattiahirret' [sic! 'kanto'] (< kha *kānt) < kur *ki̮nta ← kar *skandhá-, vrt. mia skandháṃ 'olkaluu', skándhas- 'oksa' (rinnakkaislainaoletus tarpeeton) | ur merkitykset sopivat hyvin ar s-johdokseen, mns merkitys toissijainen |
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Noudatammeko sanakirjassa näkemystä, että kanta ja kanto ovat samaa sanuetta? Mikään ei kai estä olettamasta tätä, mutta varhemmassa tutkimuksessa on esitetty tästä erilaisia näkemyksiä (esim. SSA esittää eri sanueina, jotka mahdollisesti kuuluvat kuitenkin yhteen, UEW taas pitää näitä saman uralilaisen sanueen jatkajina: Sammallahdella ja Aikiolla 2015 mainittu uralilaisessa setissä suomesta vastineena nimenomaan kanto).
Joka tapauksessa sekä kanta että kanto näyttäisivät olevan itämerensuomessa laajalevikkisiä (suomesta liiviin), joten pitäisikö myös kannolle tehdä oma YSuS-sanue, kun sekin selvästi vanha johdos on? --Sholopainen (keskustelu) 29. joulukuuta 2020 kello 02.38 (EET)
- Minusta voisi olla perusteltua erottaa kanto omaksi kantasuomen sanueekseen, koska se palautuu saamen vastineiden (ksa. *kuontōj) perusteella jo varhaiseen *-w-johdokseen (*ke̮ntaw). --Juha Kuokkala (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 01.35 (EET)
- Erillinen tietue *kanto on nyt tehty. --Juha Kuokkala (keskustelu) 10. maaliskuuta 2025 kello 00.34 (EET)