Etymologiadata:imsm:kanto

*kanto

Vastineet:

• Suomi: kanto
• Karjala: kanto
• Vepsä: kand
• Vatja: kanto
• Pohjoisviro: kand, känd
• Eteläviro: kand
• Liivi: kand

mksm. *kanto < kksm. *kanto < vksm. *këntaw (J.K.)

SSA:n sana-artikkeli

kanto (Agr; yl.) ’(kaadetun) puun tyvi / Baumstumpf’
~ ink ka kanto | ly ve kand (mon. -od) | va kanto | vi kand (g. kannu) | li kand (mon. kāndəd) ’kanto’

= lpN guoddo (E U Pi Lu In Ko Kld) ’kanto; maasta väännetty tai myrskyn kiskoma juurakko; kaatunut puu’ | mdE kando, M kanda ’kaatunut puu’. Myös s.v. kanta mainitut obinugr kielten ’aitan jalkaa’ merkitsevät sanat voivat kuulua tähän. On myös pidetty mahdollisena, että kanta ja kanto ovat samaa alkuperää (jos myös lp ja md sanojen alkup. merkitykseksi voidaan olettaa ’tyvi’). — Ims > ven konda ’kuivunut puu’ > syrj konda id.

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1786 NFL 1 327 (sm ~ vi)
• Ahlqvist 1856 WotGr 127 (+ va)
• Ahlqvist 1861 MMdGr 155 (+ md)
• VW 1 1874 17 (+ li; ~ kanta)
• Qvigstad 1881 Beiträge 77 (+ lp)
• Kalima 1910 SUST 29 64 (ims > ven > syrj)
• Kettunen 1922 LVeHA 2 23 (+ ve)
• SKES 1955 158 (+ ka ly)
• FUV 1955 85 (sm kanta, kanto ~ lp md vog ostj)
• DEWOS 1972 516
• Häkkinen 1987 ES 90 (kanto ? ~ kanta)
• UEW 1988 123 (~ kanta)

[kanto Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:kanto