Siirry sisältöön

Etymologiadata:imsm:kanta/th

Sanatista
Uralilainen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Hakulinen 1950 Vir: 106–9 + (~ sm kanto) = saaP guottu 'juurakko, lyhyt kanto', ers кандо 'hirsi, tukki', mkš kandă 'pölkky, tukki', mnsL kē̮nt, P χānta 'jalka-aitan jalka', ha[I] kant 'jalka-aitan lattiahirret'; ~ kantaa
Aikio 2006 SUSA: 30 + Tarkennus: = mns < kur *ki̮nta ⇒ *ki̮nta-w > *kantoj > sm kanto, saaP guottu [paralleeli johtimen *-oj < *-w käytöstä]
Živlov 2014 ВЯР: 132 Tarkennus: (~ sm kanto) = saa (< ksaa *kuontōj), md, mns (< kmns *kī̮ntā), haS kånt (< kha *kānt) < kur *ki̮nta
Aikio 2015 SUSA: 59 + Tarkennus: sm kanto = saa md mns ha < kur *ki̮ntaw [vokaalisuhteet]
Arjalaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Katz 2003: 243–4 + = saaP guottu 'juurakko, lyhyt kanto' < ksm–pe *kăntá ~ *kḗ̮nta > ers кандо 'hirsi, tukki', mkš kandă 'pölkky, tukki' ← vkar *skᴐndhᴐ́m > mia skandháṃ 'puun tyvi'; lähtömuoto ⇐ kie *skendh- 'katkaista'; myös mns ha ← ar
Holopainen 2019: 120 x Tarkennus: sm kanto = saa md, mnsL kē̮nt, P χānta 'jalka-aitan jalka' (< kmns *kī̮ntā), haI kant, P χᴐnt, L χont 'jalka-aitan lattiahirret' [sic! 'kanto'] (< kha *kānt) < kur *ki̮nta ← kar *skandhá-, vrt. mia skandháṃ 'olkaluu', skándhas- 'oksa' (rinnakkaislainaoletus tarpeeton) ur merkitykset sopivat hyvin ar s-johdokseen, mns merkitys toissijainen