Siirry sisältöön

Etymologiadata:imsm:kärci-/th

Sanatista
Uralilainen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Castrén 1845: 63 = ma керташ, -ам 'voida, kyetä, osata, jaksaa'
SKES 1958: s.v. kärsiä = saaE gïertedh 'sietää, kärsiä', L gierddat, P gierdat 'kärsiä, kestää; sietää, suvaita', I kierˈdâđ, Ko ǩiõrddâd 'kärsiä', ers кирдемс 'kestää, pitää, säilyttää', mkš kiŕd́əms 'pitää, kestää; pidätellä, estää', ma
UEW 1988: s.v. kärte- + Tarkennus: = saa md ma < *kärte- Marissa merkitys muuttunut
Germaanisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Koivulehto 1971 Vir: 386 + + + = saaL gierddat, ers кирдемс 'kestää, pitää, säilyttää', ma керташ, -ам 'voida, kyetä, osata, jaksaa' ← kge *harđian > mru härþa 'kovettaa; kärsiä, kestää', vuru härda 'pitää kiinni, pysyä lujana, kestää; kärsiä'
Koivulehto 1971 NPhM: 606 + + Tarkennus: = saa md ma ← kge joko *harđian (> mru vuru, mysa herten 'kovattaa; vastustaa; kestää, pysyä’) t. *harđēn (> mysa hartēn 'kestää, pysyä')
Koivulehto 1974 Vir: 118–19 + Puolesta Myös kerta md ja ma vastineineen voi olla ← ge
Koivulehto 1979 FS Fromm: 142, 149 + Puolesta Myös varsi ma vastineineen voi olla ← ge
Ritter 1993: 71 - - - Vastaan Lähtömuodosta useita vaihtoehtoisia rekonstruktioita [ks. tarkemmin]. Msk herða merkitsee vain 'kovettaa, vahvistaa', merkitys 'kestää' rajoittuu muinaisruotsiin. Mysa hartēn myöhäistä johdostyyppiä [ks. tarkemmin]
LägLoS 1996: s.v. kärsiä + Tarkennus: = saaP gierdat 'kärsiä, kestää; sietää, suvaita', md ma ← kge joko *χarđ(w)ijan- (> ksk *hardijan > msk herða 'kovettaa, vahvistaa; ahdistaa', mru, go ga-hardjan 'kovettaa', mysa herten) t. *χarđ(w)ēn- (> ksk *hardēn, mysa hartēn)
Aikio 2006 SUSA: 10 + Tarkennus: = saaP < ksaa *kiertë- < esisaa *kärti- ← kge *hardja- (> ru härda 'karkaista, kovettaa; karaista, vahvistaa') Vanhimmat ge lainat ovat kokeneet kaikki ksaa äänteenmuutokset
Saarikivi 2022 FS Laakso: 390 + Puolesta Ensi tavussa kge *a → ksm *ä sanoissa häpeä ja kärsiä sekä nimessä Äkräs