Etymologiadata:imsm:iho

From Sanat

*iho

Vastineet:

  • Suomi: iho
  • Karjala: iho
  • Vepsä:
  • Vatja: iho
  • Pohjoisviro: ihu
  • Eteläviro: iho
  • Liivi:

mksm. *iho < kksm. *išo < vksm. *ïša-w (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

Etymologiadata:imsm:iho/ssa

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilainen
Lähde, s. Väite Argumentit
Paasonen 1901 MdChr: 69 [ks. tarkemmin, ks. SSA]
Holopainen, Junttila & Kuokkala 2017: 117–118 - Vastaan Mordvan ja marin *j-alkuisia sanoja ei voi säännöllisesti liittää imsm, saa ja ko sanojen yhteyteen. Marin sana ei välttämättä liity 'iho'-sanojen yhteyteen lainkaan (Holopainen & Metsäranta, esitelmä 2016). Imsm *-o:n alkuperä on epäselvä, ei selvää johdinainesta.
Arjalaisperäinen
Lähde, s. Väite Argumentit
Koivulehto 2001 StO: 369–71 iho, saa assi, md jožo, jož(a), ma juž-, ko < *iša t *iča ← ir iza t *idza-, vrt. av izaēna- ’nahasta tehty’ Substituutiona joko *š ← *z t *č ← *dz, jälkimmäisessä tapauksessa saa assi imsm laina
Holopainen, Junttila & Kuokkala 2017: 117–118 - Vastaan Esitetyille konsonanttisubstituutioille ei paralleeleja

Keskustelu

Siirretty keskustelu sivulta Etymologiadata:imsm:iho/th:

Löytyyköhän tälle uralilaiselle etymologialle jokin tyydyttävä ratkaisu, jonka voisi esittää tässä sanakirjassa? Ajoittain on esitetty, että kantakielen sana olisi *j-alkuinen, ja imsm, saa ja ko selittyisivät kadolla, mutta ei kai tätä voi ainakaan komin (tai saamen?) osalta mitenkään säännöllisesti osoittaa. Myös proteettista *j:tä mariin ja mordvaan on esitetty, mutta ainakin Bereczki (2013) aika selvästi tyrmää tämän selityksen marin osalta (tämän voisi ehkä lisätä tutkimushistoriaan).

Yksi mahdollisuushan varmaan on, ettei komin sana kuulu tähän lainkaan, ja saamen sana on lainaa imsm:stä jossa *j- on hävinnyt (Koivulehtohan varovaisesti esittää tällaista lainautumista, joskin vähän eri syistä). --Sholopainen (keskustelu) 28. lokakuuta 2020 kello 20.16 (EET)

Laitoin tästä nyt alustavaa yleistajuista artikkelia vireille, sitä voi sitten tarkentaa jos uusia ajatuksia tulee. --Sholopainen (keskustelu) 10. joulukuuta 2020 kello 22.56 (EET)

Jonkinlaiselta vihjeeltä ainakin tuntuu väikkärissä huomauttamasi Abondolon (ja monien UEW:tä vanhempien lähteiden) kannattama näkemys, että myös hantin *äl 'keho, vartalo; orvaskesi, ihon pinta' (VVj Obd. el, Vart. ä̆ɬ, E et, Kaz. ) kuuluisi sittenkin joidenkin läntisemmistä sanoista yhteyteen. Tämä kieltämättä ei näytä sisältävän mitään nimenomaan 'yläpinnan' konnotaatiota, ei mitenkään pakottavasti myöskään johdos *älää 'peite, kate ym.' Ainakin tämä sekä komin ja saamen sanat saataisiin täysin moitteetta lähtöasusta *išä. Länsimarin täysvokaalinen južwət puolestaan ei oikein sovi yhteen edes mordvan kanssa, alkuperäisestä suppeasta vokaalista odottaisi nimittäin **jə̑ž (< kma. *jŭž) tjsp., ja koko oletus siitä että tämä yhdyssana (merkitys 'hiki; visva') tarkoittaisi alun perin 'ihovettä' voi hyvin olla väärässä. Selvästi selitystä kaipaavat siis oikeastaan vain mordvan jo- ja itämerensuomen -o. --J. Pystynen (lähetä viesti) 2. kesäkuuta 2021 kello 00.18 (EEST)